Politiikka-lehden toimitukselle voi osoittaa julkaistavaksi artikkeli- ja katsauskäsikirjoituksia sekä keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita. Oikolukuohjelmalla tarkistetut käsikirjoitukset lähetetään toistaiseksi sähköpostitse päätoimittajille Jenni Rinteelle (jenni.rinne [ät] helsinki.fi) ja Hanna Wassille (hanna.wass [ät] helsinki.fi) sekä toimitussihteeri Tuija Lattuselle (tuija.lattunen [ät] helsinki.fi).
Jatkossa, syksystä 2017 Politiikka siirtyy vastaanottamaan käsikirjoituksia ainoastaan OJS (Open journals system) 3.0. – järjestelmän välityksellä. Myös koko muu lehden toimitusprosessi (vertaisarviointi; revisiot) siirtyy samalle alustalle. Näistä muutoksista tiedotetaan myöhemmin.
Käsikirjoitus tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja.
Käsikirjoituksen mukaan liitetään erilliseen tiedostoon kirjoittajan nimi, osoite, puhelinnumero, oppiarvo, toimipaikka ja tehtävä sekä sähköpostiosoite. Artikkeliin liitetään lisäksi enintään 200 sanan pituinen englanninkielinen tiivistelmä, jonka yhteydessä on myös artikkelin otsikko englanniksi. Toimitus pyytää artikkelikäsikirjoituksista kaksi arvioitsijalausuntoa, joiden perusteella se tekee julkaisupäätöksen.
Artikkelin vähimmäispituus on 6000 ja enimmäispituus on 10 000 sanaa. Katsauksen enimmäispituus on 4500 sanaa ja kirja-arvostelun 2500 sanaa. Käsikirjoituksen pituuteen lasketaan myös viitteet ja lähdeluettelo. Käsikirjoituksen riviväli on kauttaaltaan 2 ja fontti Times New Roman, kirjasinkoko 12. Kappalejako merkitään tyhjällä rivillä.
Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (Nousiainen 1991, 37–39). Mikäli viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteillä. Mikäli lähteenä mainitaan teos, jonka tekijöinä on useampi kuin kaksi henkilöä, merkitään aakkosjärjestyksessä ensimmäisen nimi ja ym.-lisäys (Heiskanen ym. 2015, 123). Viitattaessa uudelleen viimeisimpään lähteeseen käytetään lyhenteitä mt. (mainittu teos) tai ma. (mainittu artikkeli) sekä lisätään mahdolliset sivunumerot (mt., 140-142).
Internet-lähteissä ensimmäiseksi mainitaan kirjoittajan nimi ja vuosiluku (Hirvonen 2015). Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan sivuston ylläpitäjä ja vuosiluku (Valtioneuvoston kanslia 2015). Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan dokumentin nimi ja vuosiluku.
Anonymisointi. Politiikka-lehti noudattaa arviointiprosessissa molemminpuolista anonymiteettiä. Näin ollen käsikirjoitus tulee lähdeviittausten osalta anonymisoida siten, ettei tekijää voi niistä selvästi päätellä. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen ne voidaan palauttaa.
Lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla LÄHTEET. Luettelo laaditaan tekijän (myös teoksen toimittaja) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä) kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi, otsikko kokonaisuudessaan, kustantajan sijaintipaikkakunta ja kustantaja. Artikkeleista ja laitossarjojen julkaisuista merkitään edellisen lisäksi otsikon jälkeen lehden tai laitossarjan nimi ja numero, lehden vuosikerta ja numero sekä sivunumerot.
Mikäli lähdeluettelossa on useampia saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, merkitään julkaisuvuoden perään julkaisuja erottamaan kirjain (2015a, 2015b). Lähdeluettelossa ei käytetä asetuksia vaan lähteet kirjoitetaan sellaisinaan luetteloksi, jossa jokaisen lähteen välissä on yksi tyhjä rivi. Englanninkielisissa lähteissä otsikot kirjoitetaan ensimmäistä kirjainta lukuunottamatta pienellä. Kaksiosaiset englanninkieliset otsikot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Suomenkielisissä väliin tulee piste. Lähteet merkitään oheisen esimerkin mukaisesti:
Borg, Olavi. 1988. Politologia muuttuvassa yhteiskunnassa. Politiikka 30:1, 28–33.
Ham, Peter van. 1998. The Baltic states and Europe: the quest for security. Teoksessa Birthe Hansen ja Bertel Heurlin (toim.), The Baltic states in world politics. New York: St. Martin’s Press, 24–45.
Nurmi, Hannu. 1987. Comparing voting systems. Dordrecht: Reidel.
Pesonen, Pertti, Sänkiaho, Risto ja Borg Sami. 1993. Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY.
Internet-lähteistä ilmoitetaan (a) kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: Viitattu 5.3.2015. Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan (b) sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä. Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan ainoastaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite sekä vierailupäivämäärä.
Loppuviitteet. Mikäli käsikirjoituksessa käytetään loppuviitteitä, ne numeroidaan juoksevasti käsin ilman tekstinkäsittelyohjelman automaattista asettelutoimintoa ja sijoitetaan tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa. Ennen viitteitä tulee otsikko VIITTEET.
Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona. Otsikot sijoitetaan kuvion alapuolelle ja taulukon yläpuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Tekstin yhteydessä osoitetaan kunkin kuvion ja taulukon paikka.
Korjaukset. Toimitus palauttaa korjattavaksi käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu edellä esitettyjä ohjeita. Politiikka-lehti ei vastaa pyytämättä lähetettyjen käsikirjoitusten, kuvien tai muun materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lisätietoja antaa toimitussihteeri.