Valtiotieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja valtiotieteellisten kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainväliseen tieteelliseen yhteistoimintaan.
Statsvetenskapliga föreningen rf. har som mål att främja statsvetenskaplig forskning och intresset för statsvetenskapliga frågor i Finland. Statsvetenskapliga föreningen är även aktiv i internationell statsvetenskaplig verksamhet. Föreningens förverkligar målen genom publicering av statsvetenskaplig forskning och organisering av föredrags- och diskussionsevenemang. Föreningen är ansvarig publicerare av Politiikka-tidningen och Politiikasta.fi-nätsidan samt bokserier.
Perinteisesti valtiollisen median ja poliittisen vallan kietoutuminen yhteen on nähty ongelmallisena demokratian kannalta. Yhdysvalloissa kehityskulku on kuitenkin se, että nimenomaan kaupallinen media on poikkeuksellisen vahvassa kytköksessä Valkoisen talon kanssa.
The post Yhdysvaltalaisen politiikan ja mediakentän yhteenkietoutuneisuus appeared first on Politiikasta.
Ilman Euroopan unionin tukea moni ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia ehkäisevä projekti jäisi Tyynellämerellä toteuttamatta.
The post Euroopan unioni ja Tyynenmeren saarivaltiot yhteisessä rintamassa ilmastonmuutosta vastaan appeared first on Politiikasta.
Suomessa käytössä oleva vaalitapa keskusteluttaa taas tänä keväänä. Kuinka hyvin kansan tahto toteutuu, kun toiset tulevat valituiksi vaatimattomilla henkilökohtaisilla äänimäärillä samaan aikaan, kun paljon suositumpia ehdokkaita jää rannalle? Kevään eduskuntavaalit olivat monella tavalla tiukat. Paikkajaosta tuli puolueiden välillä historiallisen tasainen. Vaalipiirien viimeisiä paikkoja voitettiin ja hävittiin pienillä marginaaleilla, ja pienet keikahdukset suuntaan tai toiseen olisivat hyvin voineet laittaa puolueiden suuruusjärjestyksen uusiksi. Hämmästystä on herättänyt se, että jotkut pääsivät eduskuntaan melko vaatimattomilla henkilökohtaisilla äänimäärillä samaan aikaan, kun paljon suositumpia ehdokkaita jäi rannalle. Tiedotusvälineet panivat merkille erityisesti sen, miten Lapin vaalipiirin toiseksi suurimman ja puolueensa kolmanneksi suurimman äänimäärän saanut Riikka Karppinen (vihr.) jäi valitsematta. Vielä suurempi kohu nousi vuonna 2007, kun vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg putosi eduskunnasta merkittävästä äänimäärästään huolimatta. Vaalitilastoja vilkaisemalla tämän kevään eduskuntavaaleista on helppo löytää useita tapauksia, joissa valitsematta jäänyt ehdokas keräsi paljon enemmän ääniä kuin samasta vaalipiiristä valituksi tullut ehdokas. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kokoomuksen Ville Valkonen jäi varasijalle 4 377 äänellä, kun taas vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho tuli valituksi 2 636 äänellä. Vaasan vaalipiirissä puolestaan kokoomuksen Janne Sankelo valittiin eduskuntaan 2 930 äänellä, keskustan Tuomo Puumalaa ei 5 078 äänestä huolimatta. Ilmiö on tuttu myös Euroopan parlamentin vaaleista. Vuonna 2014 varasijalle jäänyt Li Andersson (vas.) sai lähes 18 000 ääntä enemmän kuin europarlamenttiin valittu Nils Torvalds [...]
The post D’Hondtin säännön logiikka ja ehdokasäänestämisen hämmentävyys appeared first on Politiikasta.