Mikko Vesterinen, väitöstutkija, Tampereen yliopisto
Politiikan tutkimuksella on Tampereella pitkät perinteet, sillä valtio-opin opetus alkoi jo vuonna 1925 silloisessa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (YKK), joka toimi Tampereen yliopiston edeltäjänä. Tuolloin FT Yrjö Ruutu kiinnitettiin juuri perustuttuun Kansalaiskorkeakouluun sen ainoaksi vakinaiseksi opettajaksi, jossa hän toimi kaksi vuosikymmentä aina vuoteen 1945 saakka. Opetuksen painopiste 1920- ja 30-luvuilla oli aate- ja oppihistoriassa sekä Ruudun itse kehittämässä ns. energeettisessä yhteiskuntakäsityksessä. Kansainvälinen politiikka tuli itsenäiseksi oppiaineeksi vuonna 1944. Vuotta myöhemmin Tampereelle perustettiin ensimmäistä kertaa sekä kansainvälisen politiikan että valtio-opin professuurit. Modernin ajan politiikan tutkimuksen laitoksen historian voidaan katsoa alkaneen vuonna 1966, jolloin YKK muuttui Tampereen yliopistoksi.
Muutos Tampereen yliopistoksi tarkoitti muutoksia myös politiikan tutkimuksessa: laitoksen henkilökunta oli yli kaksinkertaistunut aikaisempaan nähden ja oppiaine-erot kansainvälisen politiikan ja valtio-opin välillä alkoivat selkiytyä. Tuolloin alettiin puhua valtio-opin ja kansainvälisen politiikan linjoista. Yhteistyö oppiaineiden välillä oli muutenkin kiinteää. Esimerkiksi peruskurssi oli aluksi oppiaineiden yhteinen. Yliopiston perustamisen jälkeen politiikan tutkimuksen laitos kasvoi tasaisesti, vaikka joutuikin fyysisesti muuttamaan useampaan kertaan vuosien aikana. Vuonna 1970 Tampereelle perustettiin rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos, joka heijasteli ajan muoti-ilmiötä. Vuonna 1974 vt. professoriksi nimetty VTT Paavo Hoikko laajensi entisestään laitoksen reviiriä, sillä hän oli erikoistunut kunnallispolitiikkaan ja -hallintoon. Näin ollen Tampereella pystyi jo 70-luvulla opiskelemaan politiikan tutkimusta laajasti kuntatasolta aina kansainväliselle tasolle. Syyslukukaudesta 1975 laitoksen elämä vakiintui vuosikymmeniksi kiinteisiin uriin.
Vaikka laitoksen toiminta pysyi vuosien aikana suhteellisen vakiintuneena, erilaiset vuosikymmeniä kuvanneet ilmiöt vaikuttivat myös politiikan tutkimuksen kehitykseen. 1980-lukua voi kutsua tietyssä mielessä eräänlaiseksi kansainvälistymisen aikakaudeksi, sillä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä laitoksen oppiaineissa lisääntyi. Tämän seurauksen alettiin kehitellä kokonaisen tutkinnon suorittamiseen tähtäävää tiedekunnan yhteistä kansainvälisen koulutuksen yksikköä, joka perustettiin nimellä International School of Social Science (ISS) ja siitä tulikin merkittävä opetusyksikkö Tampereella. Se oli myös tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaisille opiskelijoille tutkintoon johtavaa englanninkielistä korkeakoulutusta antava yksikkö koko maassa. 1990-lukua puolestaan voidaan kutsua internet-vuosikymmeneksi, sillä mielenkiinto informaatioteknologian tutkimusta kohtaan lisääntyi tuolloin. Lisäksi vuosikymmentä voidaan pitää sosialististen järjestelmien murtumisen vuosikymmeneksi, sillä Neuvostoliiton hajoaminen heijastui myös opintovaatimuksiin. Opintokokonaisuuksista karsittiin sosialistisia järjestelmiä koskeneita opintokokonaisuuksia ja mielenkiinto Viroa kohtaan lisääntyi opinnäytetöissä.
2000-lukua puolestaan on heijastunut muutos – ei niinkään politiikan tutkimuksen laitoksessa, vaan Tampereen yliopistossa. Vuonna 2006 muutettiin uusiin tiloihin yliopiston päärakennuksen läheisyyteen. Vuonna 2010-luvun alussa tehtiin suuri rakennemuutos, jonka seurauksena piti valita, pysyykö politiikan tutkimus tutussa yhteiskuntatieteiden joukossa vai uudessa, moni- ja poikkitieteisessä johtamistieteiden joukossa, josta myöhemmin tuli Johtamiskorkeakoulu. Ratkaisu siirtymisestä Johtamiskorkeakouluun ei ollut laitoksen omissa käsissä, vaan yliopiston hallitus teki ratkaisun. Vuonna 2019 koettiin vielä suurempi muutos, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät. Yhdistymisen seurauksen rakennetta muokattiin jälleen, mutta tällä kertaa politiikan tutkimuksen rakenteellista paikkaa ei vaihdettu – ainoastaan nimi, joka vaihdettiin Johtamisen ja talouden tiedekunnaksi, kun tiedekunnat otettiin takaisin käyttöön yliopistossa.
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksesta on kirjoitettu vuonna 2011 ilmestynyt Olavi Borgin toimittama historiikki Ruudusta Raunioon, joka on toiminut tämänkin tekstin pohjana.