Politiikka on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta.
Politiikka on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta.
Lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa (OJS). Lehdestä julkaistaan yhä myös fyysinen vuosikirja, joka koostaa yhteen vuoden numerot (4). Vuosikirjan saat liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi.
Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- Pääkirjoitus 2/2024
- Nykyaikaiseen hallinnointiin voidaan nähdä kuuluvan voimakkaita epäpolitisoivia piirteitä. Depolitisaation tutkimus kartoittaa useita erilaisia prosesseja, joilla aihepiiri joko siirretään pois politiikan areenoilta tai kehystetään epäpoliittiseksi. Depolitisaatio-prosessit saattavat kohdistua politiikan toimintatilaan, mutta myös poliittisuuteen – siihen, mitä mielletään poliittiseksi. Politiikan ja poliittisuuden erilaiset tulkinnat havainnollistuvat Max Weberin ja Carl Schmittin toisistaan eroavissa politiikkakäsityksissä, jotka tuovat omat näkökulmansa […]
- Artikkelissa analysoimme koulujen eriytymisestä ja kouluvalinnoista alkuvuonna 2023 käydyn julkisen keskustelun retoriikkaa. Keskustelu käynnistyi tammikuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö tekemän Sivistyskatsauksen julkaisun jälkeen ja hiipui maaliskuun aikana. Artikkelin aineisto koostuu Helsingin Sanomien julkaisemista teksteistä. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin avulla. Erityisesti keskitymme tasa-arvoon liittyvään argumentointiin. Tulkintamme mukaan keskustelu kouluvalinnoista ja koulutuksen eriytymisestä kytkeytyy laajempaan keskusteluun tasa-arvosta. […]
- Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomen eduskunnan täysistunnoissa 21.6., 22.6. ja 27.6.2023 käytettyä huumoria (N=283). Tuolloin eduskunta käsitteli Petteri Orpon vasta nimitetyn hallituksen tiedoksiantoa hallitusohjelmastaan. Tutkimuksessa todetaan kaikkien puolueiden käyttävän erilaisia huumorin muotoja, etenkin ironiaa, viestintänsä osana, joskin pienimpien puolueiden osalta otos jää pieneksi. Puolueista hallitusta edustanut, oikeistopopulistinen perussuomalaiset käytti huomattavan paljon huumoria (vaikkei ollutkaan tässä ainutlaatuinen), […]