Politiikka on valtio-opillisia alkuperäiskäsikirjoituksia julkaiseva vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Kirjoituksia julkaistaan ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin kahdella vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneella asiantuntijalla.
Politiikka-lehti julkaistaan avoimesti saatavilla olevana sähköisenä julkaisuna Journal.fi-palvelussa osoitteessa https://journal.fi/politiikka/index. Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Politiikalle on myönnetty Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja täten lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja ohjeita. Lisää tietoa saatavilla osoitteessa: http://www.tsv.fi/tunnus/.
Politiikka julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Lehden julkaisuaikataulu on sidoksissa referee-käytännön läpikäyneiden artikkelien saatavuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti julkaistaan vasta kun tarvittava määrä (3–4) alkuperäisartikkeleita on saatavilla.
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- English abstracts
- Jukka Kortti, Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta.Kirja-arvio Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tilaamasta 75-vuotishistoriikista Valtaan ja vastavirtaan, jonka on kirjoittanut Jukka Kortti. Tiedekunnan oppiainevalikoima on vaihdellut vuosikymmenten varrella, mutta valtio-oppi on kuulunut siihen alusta asti. Kirjassa käydään läpi tiedekunnan vaiheita ja roolia suomalaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakentamisessa, yliopistoradikalismissa ja yliopistohallinnonuudistustaistelussa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nykyvaihetta määrittävät historiikin mukaan talous ja tulosjohtaminen, […]
- Artikkelissa tarkastellaan rekisteriaineiston valossa Suomeen muuttaneiden venäläis-, virolais-, somalialais- ja ruotsalaistaustaisten äänestämistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten sosiaalisen taustan eri tekijät, kuten sukupuoli, ikä, ammattiasema, henkilökohtaiset tulot, siviilisääty ja kansalaisuus, vaikuttivat äänestysaktiivisuuteen eri ryhmissä. Tutkimuksen keskeisin havainto on, että turvatumpi sosiaalinen asema nosti äänestystodennäköisyyttä kaikissa muissa ryhmissä paitsi somalialaistaustaisten osalta. Sen sijaan somalit […]
- Pormestarimalliin kohdistuva kiinnostus on Suomessa kasvanut maltillisesti viime vuosina. Tässä artikkelissa on tarkasteltu niitä aiemmassa tutkimuksessa ja suomalaisessa julkisessa keskustelussa esiintyviä argumentteja, joilla pormestari- ja virkajohtajamalleja perustellaan ja vastustetaan. Artikkeli tuottaa uutta tietoa pormestarimalliin liitetyistä tavoitteista, odotuksista ja uskomuksista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin pormestarimallia koskevasta internetistä kerätystä media-aineistosta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti rakennetun analyysikehikon ohjaamana keskittyen […]
- 2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä kehitystä ja vuoden 2009 yliopistolakiuudistusta. Tulkintamme mukaan säätiöyliopistojen synnyn mahdollistivat valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen ylimmän johdon intressien kohtaaminen. Säätiöyliopistojen syntyprosessissa nämä kolme toimijaa löysivät toisensa uudella […]