Politiikka on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta.
Politiikka on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta.
Lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa (OJS). Lehdestä julkaistaan yhä myös fyysinen vuosikirja, joka koostaa yhteen vuoden numerot (4). Vuosikirjan saat liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi.
Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- The English abstracts of research articles in Politiikka 65:2. Includes abstracts by Jouni Tilli, Hannu Salomaa, and Jarmo Kortelainen and Pertti Rannikko.
- Pääkirjoitus 2/2023
- Tutkin artikkelissani torjuntavoiton käyttöä sotaan liittyvässä ja poliittisessa retoriikassa vuodesta 1940 aina 2020-luvulle saakka. Analysoin torjuntavoiton käsitteen syntyä ja sitä, miten sitä on käytetty jatkosotaan liittyen. Tarkastelen myös torjuntavoittoa sodan jälkeisessä vasemmiston retoriikassa, vaaleihin liittyen sekä osana Euroopan unionin ja Suomen välisten maatalous-poliittisten neuvotteluiden arviointia. Argumenttini on, että torjuntavoitto on levinnyt alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle siten, […]
- Artikkelissa analysoidaan suomalaista asevelvollisuuskeskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2018 julkaistujen mielipidekirjoitusten kautta. Asevelvollisuuden säilyttämisestä on vallinnut jo pitkään konsensus, mutta mielipidekirjoitusaineisto mahdollistaa myös kriittisten näkemysten tutkimisen. Tutkimusartikkeli havainnoi erityisesti kansalaisten käymää asevelvollisuuskeskustelua, jota ei ole aiemmin tutkimuksellisesti juuri huomioitu. Mielipidekirjoitusten analyysi nojautuu kvalitatiiviseen teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimusteoriana käytetään Benedict Andersonin määritelmää kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä. Andersonin teorian näkökulmasta […]