Politiikka on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta.
Politiikka on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta.
Lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa (OJS). Lehdestä julkaistaan yhä myös fyysinen vuosikirja, joka koostaa yhteen vuoden numerot (4). Vuosikirjan saat liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi.
Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- Pääkirjoitus 4/2023
- Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on Euroopan unionin (EU) perusarvo ja jäsenyyden keskeinen ehto. Periaatteella on tärkeä merkitys kansalaisten perusoikeuksien toteutumiselle ja sujuvalle oikeudelliselle yhteistyölle sekä EU:n uskottavuudelle arvojen puolustajana. Viime vuosina oikeusvaltio periaate on kokenut takaiskuja useissa jäsenmaissa ja on puhuttu jopa laajemmasta oikeusvaltion kriisistä. Tilanne on edellyttänyt EU:lta toimia yhteisen arvoperustan suojaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastelen EU:n […]
- Tässä artikkelissa selvitetään, miten näkemykset sukupuolten tasa-arvosta politiikassa ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja miten naisten läsnäolo kuntapolitiikassa heijastuu sukupuolten tasa-arvoa koskeviin näkemyksiin nais- ja miespuolisten kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan suhtautumista naisten deskriptiiviseen edustukseen eli sukupuolikiintiöiden tarpeellisuuteen kunnan toimielimissä sekä naisten substantiiviseen edustukseen eli sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten saamaan huomioon päätöksenteossa. Empiirisessä analyysissa hyödynnetään […]
- –