Politiikka on valtio-opillisia alkuperäiskäsikirjoituksia julkaiseva vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Kirjoituksia julkaistaan ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin kahdella vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneella asiantuntijalla.
Politiikka-lehti julkaistaan avoimesti saatavilla olevana sähköisenä julkaisuna Journal.fi-palvelussa osoitteessa https://journal.fi/politiikka/index. Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Politiikalle on myönnetty Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja täten lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja ohjeita. Lisää tietoa saatavilla osoitteessa: http://www.tsv.fi/tunnus/.
Politiikka julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Lehden julkaisuaikataulu on sidoksissa referee-käytännön läpikäyneiden artikkelien saatavuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti julkaistaan vasta kun tarvittava määrä (3–4) alkuperäisartikkeleita on saatavilla.
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- Vuoden ensimmäisessä Politiikka-lehden numerossa tarkastelu suunnataan luottamukseen, epäluottamukseen, osallistumiseen ja tietoon.
- Tässä artikkelissa analysoidaan poliittisen epäluottamuksen käsitettä ja tutkitaan sen ilmenemismuotojen demokratiavaikutuksia. Poliittista epäluottamusta ei ole tutkittu yhtä paljon kuin poliittista luottamusta, vaikka politiikan teoria on jo vuosisatoja painottanut epäluottamuksen merkitystä demokratiassa. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että poliittisen luottamuksen merkitys vaihtelee sen mukaan, kohdistuuko se ideaan, järjestelmään vai toimijaan. Luottamuksen vastinparina tai vastavoimana pidettyä epäluottamusta on kuitenkin […]
- Demokratiatutkijat pohtivat parhaillaan, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut voitaisiin kytkeä perinteiseen edustukselliseen päätöksentekoon. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että poliitikkojen osallistuminen puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin voisi vahvistaa puntaroivien kansalaiskeskustelujen kytköstä demokraattiseen päätöksentekoon. Tutkimme Turussa järjestetyn puntaroivan kansalaispaneelin avulla, miten poliitikkojen ja kansalaisten yhteinen keskustelu onnistuu ja miten poliitikot sen kokevat. Poliitikkojen osallistumisen on väitetty muun muassa vahvistavan poliitikkojen sitoutumista kansalaiskeskustelujen pohjalta […]
- Kysymys tutkijoiden ja tieteellisen tiedon roolista poliittisen päätöksenteon valmistelussa on viime vuosina puhuttanut niin tiedeyhteisöjä kuin julkispolitiikan toimijoitakin. Tässä artikkelissa analysoidaan ajallisen pitkittäisanalyysin avulla tutkijoiden osallistumista suomalaisittain keskeisiin päätöksenteon valmistelun instituutioihin, valtionkomiteoihin ja ministeriöiden laajapohjaisiin valmistelutyöryhmiin, vuosina 1980–2018. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, yhteiskunnallisesti tärkeämmät päätökset on perinteisesti valmisteltu korporatistisissa valmisteluelimissä, joihin on nimitetty viranhaltijoiden ohella […]
- Artikkelissa tarkastellaan pääministerin aseman määrittelyä siviilikriisien johtajana uuden perustuslain aikana. Artikkelissa pureudutaan pääministerin asemaan siviilikriisien johtajana yhtäältä valtioneuvostossa omaksutun ministerihallintomallin ja toisaalta presidentin turvallisuuspoliittisen roolin paineessa 2000-luvun aikana. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että kriisijohtamisjärjestelmää tulisi täsmentää covid-19-pandemiatilanteen ratkettua.