Politiikka on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta.
Politiikka on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta.
Lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa (OJS). Lehdestä julkaistaan yhä myös fyysinen vuosikirja, joka koostaa yhteen vuoden numerot (4). Vuosikirjan saat liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi.
Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- Katsaus aluevaalien äänestämisestä.
- Kirjoitus perustuu väitöstilaisuudessa pidettyyn lektioon.
- Sosiaalisen median alustat ovat länsimaissa keskeisiä poliittisen viestinnän ja julkisuuden areenoita. Vaikka nopeiden mediaympäristössä tapahtuvien muutosten merkityksiä politiikalle on tutkittu paljon, tiedetään yhä vähän siitä, mikä merkitys dataistuneella tietoympäristöllä on poliitikkojen arjelle. Artikkelissa ilmiötä lähestytään kysymyksenä politiikan syvästä medioitumisesta. Syvän medioitumisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta uusien media- alustojen asemaa ja valtaa politiikassa voitaisiin paremmin ymmärtää. […]
- Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkokemuksilla on? Tutkimuksessa yhdistetään aineistoja aineistotriangulaation avulla. Aineistoina on käytetty haastatteluja ja kyselyä. Laadullisen, tätä tutkimusta varten kerätyn haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään narratiivisesti orientoitunutta sisällönanalyysia. Häirintäilmiötä kehystetään teoreettisesti poliittisen kulttuurin ja kompleksisen hallinnan tarkastelujen avulla. Tutkimus osoittaa, että luottamushenkilöt kohtaavat […]