Politiikan tutkimuksen päivät 2026
VTY:n vuosittainen tieteellinen päätapahtuma Politiikan tutkimuksen päivät järjestetään Tampereella 6.–8. toukokuuta 2026. Tarkemmat tiedot julkaistaan konferenssin sivuilla: https://events.tuni.fi/politiikantutkimuksenpaivat2026/
Valtiotieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja alan kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainvälisen tiedekentän toimintaan. Yhdistys järjestää tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja vuosittain keväällä Politiikan tutkimuksen päivät. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden verkostoitumiseen yhdistys on käynnistänyt nuorten tutkijoiden verkoston Early Scholars Networkin.
Yhdistys perustettiin vuonna 1935. Se on tieteenalansa ensimmäisiä yhdistyksiä maailmassa. Yhdistys on kansainvälisen International Political Science Association IPSA:n sekä Nordic Political Science Association NoPSA:n jäsen. Valtiotieteellinen yhdistys toimii aktiivisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen tiedekustantajien liitossa, ja on myös YK-liiton ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin jäsen.
Julkaisutoiminta on aktiivista. Yhdistys julkaisee vertaisarvioitua Politiikka-tiedelehteä, Politiikasta-verkkolehteä sekä kirjasarjoja. Verkkolehden kirjoitukset päivittyvät myös tälle sivulle. Myös Politiikka-lehti on ilmestynyt vuodesta 2018 avoimesti verkossa. Books from the Finnish Political Science Association on ollut kansainvälisesti tunnettu kirjasarja. Yhdistys on digitoinut aiempia julkaisuja, joita saatetaan avoimesti saataville. Vertaisarvioitu ja open access -muotoinen englanninkielinen kirjasarja Pro et Contra. Books from the Finnish Political Science Association yhteistyössä Helsinki University Pressin kanssa korvasi vanhan kirjasarjan.
Ajankohtaista
Esitelmähaku Politiikan tutkimuksen päiville 2026 on avattu, ja se jatkuu 9.3. asti. Kiinnostuneita paperinesittäjiä pyydetään lähettämään esityksensä otsikko sekä lyhyt abstrakti (max. 200 sanaa) valitun työryhmän vetäjälle sähköpostitse.
Konferenssin työryhmät (25 kpl) kuvauksineen, puheenjohtajineen ja yhteystietoineen on listattu tapahtuman internetsivuilla, ks. https://events.tuni.fi/politiikantutkimuksenpaivat2026/esitelmahaku/
Samalta verkkosivulta löydätte myös tietoa VTY:n Early Scholars Network -verkoston tapahtumasta Politiikan tutkimuksen päivillä.
Politiikka 3-4/2025 on julkaistu. Lehteä voi lukea avoimesti täällä: https://journal.fi/politiikka/issue/view/12455
Tapahtumat
Maanantaina 8.12.2025 kello 14–16 järjestetään kirjanjulkaisutapahtuma verkossa. VTY:n Pro et Contra ‑kirjasarjan neljäs teos on saatavilla avoimesti HUP:n sivulla.
Keskustelemassa ovat ”The Birth and Death of Liberal Democracy in Hungary: The Populist Logic of Polarisation as Hegemony” -kirjan kirjoittaja Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sekä professori Ruzha Smilova, illiberaalin politiikan teorian tutkija Sofian yliopistosta, ja professori Mercedes Barros (CONICET, Argentiina).
Tilaisuus on englanninkielinen. Teams-linkki: https://view.page/tjCQn6
Politiikasta.fi
- Blame vie katsojan pandemioiden alkulähteille ja asettuu puolustamaan poliittisen myrskyn silmään ajautuneita tutkijoita. Julkaisu DocPoint-arvio: Tutkijat syytetyn penkillä ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Voiko poliisi suojella yhtä aikaa sekä avointa dialogia että demokratiaa? Julkaisu DocPoint-arvio: Demokratian sillanrakentajien inhimilliset kasvot ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Suomen venäjänkieliset ovat joutuneet määrittelemään suhteensa Venäjään ja suljettuun rajaan uudelleen. Julkaisu DocPoint-arvio: Onko helppo olla Suomen venäläinen? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Yhä useamman mielestä miehillä ei mene hyvin, mutta käsitykset pahoinvoinnin syistä ja ratkaisukeinoista vaihtelevat. Julkaisu DocPoint-arvio: Miehen identiteettityöstä identiteettipolitiikan ristivedossa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Isa Willinger pohtii elokuvaohjaajan sukupuolen merkitystä yhdessä tämän päivän merkittävimpien itsenäisen elokuvan naisohjaajien kanssa. Julkaisu DocPoint-arvio: No Mercy ja elokuvan rankka naisinen katse ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
Politiikka-lehti
- Ruotsinkieliset – toisin kuin muut kielivähemmistöt – äänestävät Suomessa vaaleista toiseen merkittävästi aktiivisemmin kuin suomenkieliset, mitä kielivähemmistöön kuuluminen itsessään tuskin selittää. Aikaisemman tutkimuksen mukaan kielivähemmistöt ja etniset vähemmistöt saattavat kuitenkin hyötyä korkeammasta sitovasta sosiaalisesta pääomasta eli samankaltaisten ihmisten muodostamista tiiviistä sosiaalisista verkostoista ja omien etnisten puolueiden tarjoamasta mahdollisuudesta helpompiin äänestyspäätöksiin. Tätä ei kuitenkaan juurikaan ole […]
- Unkari on ollut kansainvälisen politiikan huomion keskipisteessä jo yli vuosikymmenen: syy on yksinkertainen. Hävittyään yhdet vaalit traumaattisesti Viktor Orbánin Fidesz-puolue tullessaan uudelleenvalituksi vuonna 2010 on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kohta viisitoista vuotta. Kirjoittaessani tätä Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen marraskuussa 2024, on selvää, miksi Unkarin politiikkaan pitäisi perehtyä. Toisaalta on hyvä tietää, mitä tapahtui vuoden 2010 jälkeen, miten […]
- Pääkirjoitus 4/24