Politiikan tutkimuksen päivät 2026
VTY:n vuosittainen tieteellinen päätapahtuma Politiikan tutkimuksen päivät järjestetään Tampereella 6.–8. toukokuuta 2026. Tarkemmat tiedot julkaistaan konferenssin sivuilla: https://events.tuni.fi/politiikantutkimuksenpaivat2026/
Valtiotieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja alan kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainvälisen tiedekentän toimintaan. Yhdistys järjestää tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja vuosittain keväällä Politiikan tutkimuksen päivät. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden verkostoitumiseen yhdistys on käynnistänyt nuorten tutkijoiden verkoston Early Scholars Networkin.
Yhdistys perustettiin vuonna 1935. Se on tieteenalansa ensimmäisiä yhdistyksiä maailmassa. Yhdistys on kansainvälisen International Political Science Association IPSA:n sekä Nordic Political Science Association NoPSA:n jäsen. Valtiotieteellinen yhdistys toimii aktiivisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen tiedekustantajien liitossa, ja on myös YK-liiton ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin jäsen.
Julkaisutoiminta on aktiivista. Yhdistys julkaisee vertaisarvioitua Politiikka-tiedelehteä, Politiikasta-verkkolehteä sekä kirjasarjoja. Verkkolehden kirjoitukset päivittyvät myös tälle sivulle. Myös Politiikka-lehti on ilmestynyt vuodesta 2018 avoimesti verkossa. Books from the Finnish Political Science Association on ollut kansainvälisesti tunnettu kirjasarja. Yhdistys on digitoinut aiempia julkaisuja, joita saatetaan avoimesti saataville. Vertaisarvioitu ja open access -muotoinen englanninkielinen kirjasarja Pro et Contra. Books from the Finnish Political Science Association yhteistyössä Helsinki University Pressin kanssa korvasi vanhan kirjasarjan.
Ajankohtaista
Valtiotieteellinen yhdistys selvitti, miten feministiset sisällöt näkyvät tämänhetkisessä politiikan yliopisto-opetuksessa Suomessa. Tarve selvitykseen nousi VTY:n jäsenistöstä ja katsoimme sen olevan merkittävä aikana, jolloin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaiset liikehdinnät kasvavat niin Suomessa kuin globaalisti. Kyselyn keskeisenä johtopäätöksenä on, että feministisiä näkökulmia arvostetaan osana tämän päivän politiikan tutkimusta ja sen opetusta, mutta arvostus ei aina näy opetusohjelmassa. Lue Susanna Jussilan ja Theodora Helimäen kirjoittama koonti selvityksen pohjalta Politiikasta-verkkolehdessä: https://politiikasta.fi/feministinen-politiikan-opetus-yliopistoissa-arvostettua-mutta-haavoittuvaa/
Politiikka 1/2026 on julkaistu. Lehteä voi lukea avoimesti täällä: https://journal.fi/politiikka/issue/view/13361
Tapahtumat
Politiikasta.fi
- Palaamme uusien artikkeleiden pariin jälleen elokuun alussa. Julkaisu Politiikasta-toimituksen kesätauko ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Jäsenyys on tärkeä diplomaattinen tavoite Suomelle, joka on pyrkinyt terävöittämään YK-politiikkaansa ja sitoutumaan järjestön uudistustyöhön. Julkaisu Suomen diplomatia testissä – matkalla kohti YK:n turvallisuusneuvostoa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Poliittinen talous -lehden paneelikeskustelu pohtii monikriisin kehityskulkuja ja taustoja. Julkaisu Podcast: Poliittinen talous -lehden paneelikeskustelu: Monikriisin poliittinen talous ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Suorempi taustaoletusten avaaminen voisi edistää rakentavaa keskustelua peruskoulujen kansallisista kokeista. Julkaisu Mitä tietopohjainen päätöksenteko kätkee koulutuspolitiikassa? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- llmastopoliittinen varovaisuus johtuu usein toimeentulon ja ympäristön vastakkainasettelusta. Julkaisu Luokkakuri teollisuuden ammattiliittojen ilmastorealismin pontimena ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
Politiikka-lehti
- 68:2 english abstracts
- Politologisen parlamenttitutkijan arvio kielitieteilijän eduskunnan puheiden analyysistä
- Artikkelissa kehitetään kompleksisuusteoreettinen tulkinta demokratian episteemisestä infrastruktuurista. Episteeminen infrastruktuuri jäsennetään emergentiksi kokonaisuudeksi, jota muovaavat toimijoiden, instituutioiden ja teknologioiden väliset suhteet. Artikkelissa tunnistetaan neljä toisiinsa kytkeytyvää mekanismia, jotka ylläpitävät demokratian episteemistä perustaa: toimijuus (kansalaisten vastuu uskomustensa muodostamisesta), suhteet (tiedon legitimiteettiä vahvistavat kollektiiviset käytännöt ja luottamusrakenteet), uusiutuminen (episteemisiä käytäntöjä muokkaavat prosessit) ja jatkuvuus (normipiirien luoma vakaus). Nämä […]
- 2026, 68:2 Pääkirjoitus
- Artikkelissa tarkastellaan kahta poikkeuksellisen merkittävää valtionpäämiehen puhetta: Suomen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin radiopuhetta Mäntsälän kapinan aikana vuonna 1932 sekä Espanjan kuningas Juan Carlos I:n televisiopuhetta vuoden 1981 sotilasvallankaappausyrityksen yhteydessä. Puheet pidettiin eri maissa ja eri aikoina, mutta molemmat vastasivat samankaltaiseen tilanteeseen, jossa nuori ja hauras demokratia oli vakavan uhan alla. Artikkeli analysoi puheita kontekstuaalisen […]
- Risto Sänkiahon muistokirjoitus