Politiikasta.fi

Palkittu Politiikasta.fi on Valtiotieteellisen yhdistyksen verkkolehti, jonka tehtävänä on yhteiskuntatieteiden, erityisesti politiikan tutkimuksen, yleistajuistaminen. Politiikasta.fi tekee tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja hyödyllistä. Haluamme parempaa julkista keskustelua!

Politiikasta julkaisee tutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden artikkeleita ja arvioita ajankohtaisista ja ajattomista poliittisista kysymyksistä ja politiikan tutkimuksesta. Vuoden 2019 aikana sivustolla vierailtiin yli 250 000 kertaa.

Haluamme tarjota tutkijoiden analyyseja mahdollisimman monipuolisesti: kirjoitettuna, kuvattuna ja luettuna. Monipuolisuus tarkoittaa myös monikielisyyttä: julkaisemme analyyseja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Politiikasta.fin kansainvälinen julkaisutunnus on ISSN 2323-7090. ISSN-tunnuksen saaneiden verkkojulkaisujen tiedot viedään kansallisbibliografian lisäksi kansainväliseen ISSN Portal -tietokantaan.

Verkkojulkaisutunnuksen avulla tutkijat voivat lisätä Politiikasta.fi-verkkolehteen kirjoittamansa artikkelit yliopiston tietokantoihin.

Politiikasta.fin kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Politiikasta palkittiin vuonna 2019 Suomen tiedetoimittajain liiton vuoden tiedeviestintäpalkinnolla. Saimme myös vuonna 2016 Suomen tiedekustantajien liitolta tunnustuspalkinnon merkittävästä panoksesta tutkimustiedon välittämisessä julkiseen keskusteluun ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Olimme myös vuoden 2016 Liikutu tiedosta -palkinnon finaaliehdokkaana.

Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja ehdotuksia.

Toimitus

toimitus(at)politiikasta.fi
Vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen
mikko.poutanen(at)politiikasta.fi
Toimitussihteeri Emmi Skytén
emmi.skyten(at)politiikasta.fi

Kirjoittajaohjeet

Lue ohjeet kirjoittajalle ja tarjoa juttua toimituksen osoitteeseen!

Uusimmat julkaisut

  • Lukuaika: 6 min. Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt. The post Uusliberalismi saranakohdassa appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu. The post Onko puntaroivalla kansalaiskeskustelulla roolia koronakriisissä? appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Suomessa pidetään juhlapuheita tietoon pohjautuvasta päätöksenteosta ja kannetaan huolta poliittisen keskustelukulttuurin rappeutumisesta. Kun pitäisi tehdä päätöksiä näitä rakenteita ylläpitävien tiedontuotannon muotojen turvaamiseksi, jää kiinnostus usein vähäisemmäksi. The post Valtiontalouden tarkastusviraston tapaus osoittaa säästöohjelmien riskit appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Tasa-arvon ajatus liittyy kansanvaltaan, mutta irtautuessaan yleisistä oikeusperiaatteista se voi muuttua vain valitulle kansalle varatuksi. Euroopan radikaalioikeistolaisilla liikkeillä ja puolueilla on tällaisia pyrkimyksiä – myös Suomessa. The post Populismi, demokraattinen edustus ja radikaalioikeiston kynnys appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 5 min. Kun Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy nousi valtaan, hän puhui avoimuudesta ja halusi tuulettaa kabinettipolitiikkaa. Nyt hänet on itse tuomittu lahjonnasta. Tuomio enteilee ranskalaisen poliittisen kulttuurin muutosta, jota kansalaisliike keltaliivitkin on peräänkuuluttanut. The post Minä en ole valtio – mitä Nicolas Sarkozyn tuomio merkitsee? appeared first on Politiikasta.