Working groups

Working group timetable:

You can ask for more specific timetables directly from the workshop chairs. You can find their emails below the timetable.

Working groupHallSchedule
1. European integration in Finland and beyond Metsätalo hall 7Thursday 9-11 and 14.15-17
2. Expertise and knowledge in parliamentary politics Kielikeskus hall 105Thursday 14.15-17
3. Historiapolitiikka eurooppalaisessa lähihistoriassa Metsätalo hall 5Friday 13-16
4. Ilmastopolitiikan vastustajat, epäilijät ja viivyttelijät Metsätalo hall 25Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16
5. Democracy: Challenges and Opportunities Metsätalo hall 11Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16
6. Hallinnon ja ohjauksen muutokset 2000-luvulla Kielikeskus hall 205Thursday 14.15-17
7. Tutkijoista vaikuttajia? Tutkimus tietopohjaisen politiikan aikakaudella Kielikeskus hall 319Thursday 14.15-17
8. YK globaalin päätöksenteon foorumina Kielikeskus hall 106Thursday 14.15-17
9. Youth and civic engagement Metsätalo hall 5Thursday 9-11 and 14.15-17
10. Hajota ja hallitse? Puolueiden sopeutuminen poliittisten jakolinjojen muutoksiin 1980–2020-luvuilla Metsätalo hall 18Thursday 9-11
11. The Role of Information Resilience in a Complex System of Governance Kielikeskus hall 403Thursday 9-11 and 14.15-17 – (Friday 13-16)
12.Populist challenges and emotional appeal in and beyond the pandemic Metsätalo hall 9Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16
13. Silent agents in policy-making Kielikeskus hall 206Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16
14. Political behavior and parties Kielikeskus hall 406Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16
ESN -workshopMetsätalo hall 8Wednesday 12-17

1. European integration in Finland and beyond

European integration is in constant state of flux. The public debates on the current state of the European Union highlight the many crises that the EU is facing. Some foresee a disintegration of the EU, whereas others assume that the Union’s future lies with ever closer integration. Beyond the headlines of crisis management, much of the everyday work of European integration continues to affect the political life of people both within and without EU’s borders. The process of European integration continues to pose fundamental questions on the legitimacy and the dynamics of the European Union. Global challenges including the environmental crisis and the pandemic are mixed with regional tensions such as the crisis in Ukraine. At the same time the internal political dynamics of the EU continue to determine how the EU can respond to these phenomena and how the process of European integration affects European citizens and societies. This panel calls for papers from multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands on European integration. What are the crucial research question on European integration at the moment and looking into the future?

Keywords:

European Union; European Integration

Chairs:

Johannes Lehtinen – johannes.lehtinen@tuni.fi

Laura Nordström – laura.nordstrom@helsinki.fi

Presenters and papers:

Saila Heinikoski: Pandemic responses in the North: How did Nordic countries approach European rules and recommendations in the Covid-19 crisis?

Johanna Ketola, Henri Vogt, Waltteri Immonen: Suomen EU-jäsenyys COVID-kriisissä: koordinaatiota, itsekkyyttä, matkimista

Cherry Miller: Gendering Parliamentary Diplomacy in EU27-UK Relations: Findings towards an emerging research agenda

Laura Nordström: Power of Experts in Eurozone Crisis

Mikael Mattlin, Mikko Rajavuori: Nordic Legislative Convergence on Foreign Investment Policies

Aino Hakovirta: The future of EU enlargement conditionality

Kimmo Elo: Vaikea, vaikeampi, johtajuus: Saksan poliittisen eliitin Eurooppa-poliittiset puheet 1990-2021 laskennallisten menetelmien silmin katsottuna

Tero Poutala, Elina Sinkkonen ja Mikael Mattlin: EU strategic autonomy and the perceived challenge of China: Can critical hubs be de-weaponised?

Fatemeh Shayan: Natural Gas (NG) Relations between Finland and Russia in the Finnish gas market and the European Union (EU) Integration

Tapio Rantala: Legitimacy of EU’s Forest Policies in Facebook Discussions

2. Expertise and knowledge in parliamentary politics

The aim of this workshop is to discuss and examine the role of expertise and knowledge in parliamentary politics. One way of approaching it is to take into consideration both outside and inside knowledge in parliaments. In different parliamentary cultures, expertise and specialisation of MPs in different policy areas is more appreciated than in others. Furthermore, there are also various channels of obtaining information and knowledge, such as think tanks with party political affiliations, lobbyists and consultants. What has been less studied is the ways in which MPs themselves gain ‘political literacy’ of acting politically in the parliamentary context, which can determine how successful they are in having an impact in forming alliances with other party members or in their career prospects. Expertise and knowledge can also be considered as objects of ‘epistemic work’ in which MPs are engaged: boundaries, characteristics, and sources of culturally legitimate expertise and knowledge are constantly re-negotiated. Finally, the parliamentary context itself provides a particularly interesting object of study, as there are different stages of parliamentary work that can have an impact on the ways in which expertise and knowledge are used as justification.

Keywords:

Parliaments, expertise, knowledge, political activity, political culture

Chairs:

Taru Haapala – taru.haapala@uam.es

Jukka Syväterä – jukka.syvatera@helsinki.fi

Presenters and papers:

Kari Palonen: We, the politicians. Rhetoric and conceptual change

Pertti Alasuutari: The parliament, the political field, and policy expertise

Anna Elomäki & Taru Haapala: Constructing expertise in the European Parliament: Democratic legitimacy, political actors and the role of gender

Hanna Rautajoki & Jukka Syväterä: Reordering identifications in the advent of European Parliament elections 2019

Jukka Syväterä, Marjaana Rautalin & Attila Kustán-Magyari: Organizations as scientific authorities in parliamentary debates: Four-country comparison

3. Historiapolitiikka eurooppalaisessa lähihistoriassa

Kylmän sodan päättyminen, Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton romahtaminen johti lähes kaikkialla Euroopassa kansallisen historian uudelleen arvioimiseen ja kirjoittamiseen. Siinä missä vakavasti otettavassa historian tutkimuksessa käytettiin hyväksi aikaisemmin suljettuina pysyneiden arkistojen materiaaleja tavoitteena korjata ja täydentää aikaisemmin vaillinaisten lähdeaineistojen varassa tehtyjä tulkintoja ja päätelmiä, populaarissa historiankirjoituksessa ja julkisessa keskustelussa käytettiin hyväksi tilaisuutta tulkita aikaisemmin poliittisesti arkaluontoisina pidettyjä aiheita uudelleen omiin tarkoituksiin. Menneisyydellä ja historialla politikointi koki valtavan renessanssin. Kansalliseen historiankirjoitukseen ja lähihistoriaan liittyvät kiistat levittäytyivätkin 1980-luvultä lähtien lähes kaikkialle Eurooppaan.

Työryhmässä tarkastellaan kriittisesti historiapolitiikkaa eurooppalaisessa lähihistoriassa. Toivotamme tervetulleiksi papereita, joissa analysoidaan historiapolitiikan tekotapoja ja ilmenemismuotoja joko kansallisella tai yleiseurooppalaisella tasolla. Tavoitteemme on pohtia miksi, ketkä ja miten historiapolitiikkaa tehdään ja mihin sillä kussakin erityisessä kontekstissa pyritään. Miksi historiapolitiikka koki niin valtavan boomin juuri 1980-luvulla? Millä tavoin historialla politikointi eroaa eri kansallisissa yhteyksissä? Johtiko kylmän sodan päättyminen muutoksiin valtioiden virallisessa historiankirjoituksessa ja kansallisen identiteetin kuvauksissa? Onko historialla politikoinnilla jotain yleisiä piirteitä, jotka ovat sille ominaisia kaikissa yhteyksissä? Onko aikaisemmin vaiettujen asioiden esille nostaminen johtanut uusiin vinoumiin ja vaikenemisiin ja missä määrin tulkintoja lähihistoriasta on tarkoituksellisesti “vinoutettu” uudelleen omiin tarkoituksiin? Kysymme myös, missä yhteydessä lähihistorialla politikointi ja sen suoranainen vääristely on uusien oikeistojen syntyyn eri maissa. Pystyykö akateeminen historiankirjoitus pysyttelemään politisoituneiden kiistojen ulkopuolella?

Keywords:

historiapolitiikka, lähihistoria, menneisyyspolitiikka, historialla politointi, lähihistorialla politikointi, lähihistorian politisoituminen, kansallinen identiteetti

Chairs:

Tuija Parvikko – tuija.m.parvikko@jyu.fi

Jouni Tilli – jouni.a.tilli@jyu.fi

Presenters and papers:

Pertti Ahonen: Huomioita toisen maailmansodan muistojen (väärin)käytöstä nyky-Euroopassa

Antero Holmila: Holokausti ja EU:n muistipolitiikka

Tuomas Laine-Frigren: Uhriutumisen kulttuuri ja kansallismielinen rock-musiikki

Ville Häkkinen: Budapestin historialliset monumentit Unkarin kansallisen historiapolitiikan välineinä

Jouni Tilli: Havaintoja voittamisen ironiasta: torjuntavoitto sotilaallisena, poliittisena ja urheilullisena käsitteenä

Mikko Ville Puttonen: Kiista Alto Adige / Etelä-Tirolin asemasta toisen maailmansodan jälkeisessä Pohjois-Italiassa 1943-1948

Tuija Parvikko: Politiikka, historia ja historiapolitiikka toisen maailmansodan jälkeisessä Italiassa

4. Ilmastopolitiikan vastustajat, epäilijät ja viivyttelijät

Ilmastopolitiikan tavoitteet ovat kiristyneet mutta samalla on ilmeistä, että ilmastopolitiikka aiheuttaa yhteiskunnassa monitahoista vastustusta, epäilyä ja viivyttelyä. Tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi ilmastonmuutoksen kieltämistä ja sen yhteyttä fossiiliyhtiöihin. Viime aikoina on tutkittu myös teollisuuden nihkeää suhtautumista ilmastotoimiin, neoliberaalin ja ekomodernin hallinnan puutteita syvän kestävyysmurroksen toteuttamisessa tai ilmastopolitiikan vastustamisen sukupuolittuneisuutta, kuten petromaskuliinisuutta. Äärioikeiston ilmastopolitiikka on sekin herättänyt kasvavaa tutkimuskiinnostusta. Voidaankin sanoa, että ilmastopolitiikan vastustuksen, epäilyn ja viivyttelyn tutkimus on tuoreudestaan huolimatta jo monipuolista.

Työryhmässämme tuomme tätä tutkimusta yhteen, ja kysymme, ketkä vastustavat, epäilevät ja viivyttelevät ilmastopolitiikkaa, ja miksi ja millaisin strategioin he sitä tekevä? Emme ole kiinnostuneita vain siitä, mitä vastustamisen nimissä sanotaan, vaan myös siitä, mitä edellä mainitut strategiat todellisuudessa aiheuttavat. Haemmekin esitelmiä, jotka kytkevät vastustamisen strategioiden analyysin muuttuviin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, ja pohtivat, miten strategiat vaikeuttavat kestävyysmurroksen toteuttamista.

Esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, miten ilmastoviivyttely esiintyy ympäristö- ja talouspolitiikassa tai asiantuntijoiden puheissa; kuinka strategiat kytkeytyvät kansallisen päätöksenteon erityispiirteisiin (esim. suomalainen korporatismi), sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin valta-asetelmiin tai maailmanpolitiikan kolonialistiseen perintöön. Lisäksi esitelmät voivat tarkastella epäilyn ja viivyttelyn roolia ekstraktivistisen, fossiiliriippuvaisen ja luontokatoa aiheuttavan talousjärjestelmän ylläpidossa.

Työryhmässä teemaa lähestytään poikkitieteellisesti, mutta toivotamme tervetulleeksi esitelmäehdotuksia esimeriksi politiikan tutkimuksen, yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja poliittisen ekologian ja maantieteen perinteistä. Ilmastopolitiikan vastustamisen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden suuntaa käsittelevät esitelmät voivat olla empiirisiä, metodologisia tai teoreettisia ja koskettaa erilaisia maantieteellisiä ja instituutionaalisia ympäristöjä. Ehdottaa saa niin tutkimusideoita kuin jo pidemmälle ehtineitä tutkimuksia.

Chairs:

Ilmastopolitiikka, denialismi, skeptisismi, ilmastoviivyttely, kestävyysmurroksen esteet

Puheenjohtajat:

Tero Toivanen – tero.toivanen@helsinki.fi

Lauri Lahikainen – lauri.lahikainen@tuni.fi

Presenters and papers:

Tuomas Äystö, Jere Kyyrö, Titus Hjelm: Uskontodiskurssi ja ilmastoliikkeen poliittinen de-legitimointi

Antti Gronow, Keichi Satoh, Tuomas Ylä-Anttila: Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa puolustavat ja vastustavat koalitiot Suomessa 2014-2021

Olli Herranen: Efektiivinen ilmastodenialismi

Hanna Lempinen: ”Ilmastoteko on jatkaa turpeen käyttöä”: Ilmastotieteen ja ilmastonmuutoksen kyseenalaistaminen suomalaisten turvetuottajien kyselyvastauksissa

Jussi Systä: Talouspolitiikan arviointineuvosto, talouspolitiikan paradigma ja ilmastotoimet

Tikli Loivaranta: Kuinka oikeudenmukaiseksi ihmiset kokevat Suomen ilmastopolitiikan ja onko tietämys ilmastopolitiikasta yhteydessä heidän oikeudenmukaisuuden kokemukseensa?

Sanna Erkamo: What if no transition is no longer an option?

Sonja Pietiläinen: Fossiilifasismi ja ilmastonmuutos Putinin Venäjällä

Ville Lähde: Miten ilmastoasiantuntija viivyttelee? Ilmastoviivyttelyn muodot WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen ja St1:n perustaja Mika Anttosen ilmastonäkemyksissä

Lauri Lahikainen: Hätätiladenialismi ja maailman pysyvyyden harha

5. Democracy: Challenges and Opportunities

According to many scholars we are witnessing increasing trends in democratic backsliding in the world, even in established democracies. In many countries incumbents are trying to undermine democratic institutions and checks and balances. Some politicians are openly flouting fundamental democratic norms and procedures. At the same time there is growing evidence that trust in central democratic institutions is declining especially in developed democracies. Yet, these processes have also generated an emerging set of literature that tries to offer solutions to current democratic challenges in the world. This panel invites submissions that examine the mechanisms and causes of democratic erosion in the contemporary world. We also welcome contributions that discuss possible solutions to the decline of democratic quality and democratic dissatisfaction in the world.

Keywords:

Democracy, democratic backsliding, democratic erosion, the quality of democracy, democratic reforms

Chairs:

Inga Saikkonen – inga.saikkonen@abo.fi

Hector Bahamonde – hibano@utu.fi

Presenters and papers:

Maija Setälä, Ian O’Flynn: Deliberative democratic responses to the realist critique of representative democracy

Kimmo Makkonen, Juha Ylisalo: The fulfilment of parties’ electoral pledges in Finland: The pledges-to-policy linkage in a fragmented multiparty system

Jussi Metsälä: The Grey Areas of Democracy: Indifference and the Erosion of Democratic Principles from Within

Aaro A. Tarvainen: ”Demokratia, autoritäärisyys ja kansanäänestys”

Heino Nyyssönen: Unkarin vaalit 2022 – minkä sortin käännekohta?

Margarita Zavadskaya: Misperceptions of Electoral Integrity in Post-Communist Regimes: Evidence from a Multilevel Regression Analysis

Timo Pankakoski: Beyond Militancy: Reconceptualizing Democratic Self-Protection 

Kim Bäckström: The legitimation of autocratic rule – Assessing the right to rule during the third wave of autocratization

Inga Saikkonen, Henrik Serup Christensen: Policy Gains or Democratic Principles? Policy Congruence and Democratic Backsliding

Tatu Hyttinen, Saila Heinikoski: Defeating or defending liberal democracy? Nordic perspective to extending the list of EU crimes to hate speech

6. Hallinnon ja ohjauksen muutokset 2000-luvulla

Hallintopolitiikka on moninaistunut 2000-luvun aikana. 1980–1990-luvuilla Suomeen rantautunut uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM) on saanut kilpailijoikseen uusia trendejä. NPM-politiikasta tutut painotukset, kuten johtaminen, markkinalähtöisyys ja tuloksellisuus, näyttävät joutuneen syrjään hallintopolitiikan keskipisteestä 2000-luvulta lähtien. Tilalle on tullut kirjava joukko uusia käsitteitä, kuten verkostohallinta, tiedolla johtaminen, yhteisluominen, poikkihallinnollisuus, hybridiorganisaatiot sekä ilmiöpohjainen julkishallinto.

Uusilla ohjauskeinoilla tavoitellaan ketteryyttä ja ennakoivaa ohjausta. Hallintopolitiikan uusia suuntauksia vaikuttaa yhdistävän ainakin retoriikan tasolla myös uudenlainen kansalaiskeskeisyys: niissä kiinnitetään huomiota kansalaisten ja hallinnon välisiin suhteisiin, osallistamiseen, avoimuuteen, vuorovaikutukseen, luottamukseen ja palvelemiseen. Samalla aiempia NPM-politiikan inspiroimia hallintouudistuksia ja -käytäntöjä ei ole kuitenkaan juuri pyritty purkamaan.

Kysymme työryhmässä, miten hallinto ja ohjaus ovat muuttuneet 2000-luvulla. Mitkä ovat keskeisiä ilmiöitä, millainen kokonaiskuva tilanteesta voidaan saada, miten demokratian ja vastuun kysymykset näyttäytyvät ja miten kansalaisten rooli uudistuksissa ilmenee? Mikä on hallintotraditioiden merkitys moninaistuvassa hallintopolitiikassa ja mitkä ovat keskeiset teoreettiset viitekehykset, joiden avulla muutoksia tulisi ymmärtää?

Otamme vastaan esitelmiä, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Työryhmän järjestäjinä ovat Suomen Akatemian rahoittama Democratic Government as Procedural Legitimacy (DemGo) -hanke sekä syksyllä 2023 alkava Koneen Säätiön rahoittama Uusi hallintokieli ja kansalaiset -hanke.

Keywords:

hallinto, ohjaus, hallintopolitiikka, hallinnonuudistukset

Chairs:

Kanerva Kuokkanen – kanerva.kuokkanen@helsinki.fi

Stefan Sjöblom – stefan.sjoblom@helsinki.fi

Presenters and papers:

Pertti Ahonen, Petri Uusikylä ja Ville-Pekka Niskanen: Koronaepänormaalista suursodan osapuolen epänormaaliin: Hallinnan, hallinnon ja organisoinnin kokemukset Suomessa COVID-19 -pandemian aikana 2020-2022

Joel Patomäki: Risk Analysis of Beck Theory as Marxism and State Controlled Society also According to Risks

Stefan Sjöblom: Conditions of Legitimate Governance – an Analytical Framework

Noora Alasuutari: Lainvalmistelun hallinnolliset ihanteet ja niiden yhteys lainvalmistelun tietopohjaan

Jenni Sipilä: Kuntien johtavien viranhaltijoiden kokemuksia demokraattisen päätöksenteon valmistelusta – alustavia tutkimustuloksia

Marjukka Weide, Kanerva Kuokkanen: Reminiscing the Staff: How Do Former MPs Talk About the Everyday Administration of Parliament?

7. Tutkijoista vaikuttajia? Tutkimus tietopohjaisen politiikan aikakaudella

Tietopohjaista politiikkaa ja tutkimuksen vaikuttavuutta korostava trendi asettaa tutkijoille uudenlaisia vaatimuksia yli tieteenalarajojen. Eri organisaatioissa ja rooleissa toimivia tutkijoita ohjataan rahoituksella yhä aktiivisemmin poliittista päätöksentekoa palvelevaan toimintaan. Esimerkiksi STN- ja VN-TEAS -rahoitusmuodot ylittävät rajoja tieteellisen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja tiedeneuvonnan välillä. Tutkijoille kehitys tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen poliittiseen osallistumiseen ja ammatilliseen roolinrakennukseen asiantuntijana, mutta rajojen liudentuminen saattaa vaikuttaa tutkimusvalintoihin, tutkimustyön luonteeseen ja tiedeviestintään. Kehitykseen vaikuttaa myös sosiaalisen median kasvanut merkitys poliittisessa viestinnässä, asiantuntijaviestinnässä ja tiedeviestinnässä. Institutionaalisen neuvonannon ja tutkija-aktivismin rinnalle nousee uudenlaisia vaikuttamisen muotoja, kuten konsultointi, tiedeneuvonta, vaikuttajaviestintä ja somevaikuttaminen.

Kutsumme työryhmään tarkastelemaan tutkijoiden ja tutkimustyön poliittisia roolimuutoksia eri näkökulmista. Esitykset voivat olla esimerkiksi tapaustutkimuksia uusista tai vanhoista vaikuttamismuodoista, kokemuksia tiedeneuvonnasta tai strategisen tutkimuksen hankkeista tai teoreettista keskustelua erilaisista lähestymistavoista tutkijoiden poliittis-hallinnolliseen osallistumiseen. Miten tietopohjainen politiikka muuttaa tutkimuskulttuuria? Mitä eroa on perustutkimuksella, soveltavalla tutkimuksella ja strategisella tutkimuksella? Alkaako tutkimustyö muistuttamaan vaikuttajaviestintää tai somepolitiikkaa? Kuka vaikuttaa, kun tutkija vaikuttaa – yksilö, organisaatio, ammattikunta, tieteenala, teoreettinen suuntaus vai laajempi liike? Työryhmä osallistuu vuoden 2022 Politiikan tutkimuksen päivien teemaan suuntaamalla politiikan tutkimuksen näkökulmia tutkimustyön muutokseen, mutta korostaa myös aiheen monitieteistä luonnetta. Siksi myös muita tieteenaloja soveltavat esitykset ovat tervetulleita.

Keywords:

Tietopohjainen politiikka, asiantuntemuksen politiikka, vaikuttava tutkimus, tiedepolitiikka, tutkimustyön muutos, vaikuttajaviestintä, somevaikuttajat

Chairs:

Joonatan Virtanen – joonatan.virtanen@helsinki.fi

Mari Lehto – mari.t.lehto@utu.fi

Mona Mannevuo – mmmann@utu.fi

Presenters and papers:

Anja Onali: Ideals and expectations for policy relevant development research

Saara Turkka, Anne Maria Holli: Analyzing the Changing Roles of Experts in Hybridised Corporatism

Mona Mannevuo, Joonatan Virtanen: Tutkijat tiedevälittäjinä tietopohjaisessa politiikassa

8. YK globaalin päätöksenteon foorumina

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on monenkeskisyyden tulevaisuuden turvaamisen osalta olennaisessa asemassa. YK:n toimintaan kohdistuu kasvavia paineita suurvaltapolitiikan paluun ja kansallisen eriytymisen myötä. Globaalit kriisit tuottavat paineen ylläpitää toimivaa monenkeskistä järjestelmää, mutta toisaalta myös vauhdittavat sitä hajottavia voimia sekä vaikeuttavat organisaation käytännön toimintaa.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan Covid-19 pandemia “on merkittävin globaalisti jaettu haaste sitten organisaation perustamisen, jokainen maa on kohdannut kärsimystä, epävarmuutta ja haavoittuvuutta” (YK:n raportti 2021). Koronapandemia on syventänyt jo aiemmin kohdattuja ongelmia esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. YK on ollut keskiössä sekä pandemiaan vastaamisessa mutta myös laajemman keskustelun paikkana. Keskusteluja on käyty kansainväliseen terveyspolitiikkaan tai pandemian vaikutuksesta esimerkiksi juuri ihmisoikeuksiin tai rauhaan ja turvallisuuteen liittyen. YK:ssa käydään keskustelua myös monesta muusta ajankohtaisesta globaalista kysymyksestä koskien esimerkiksi ilmastokriisiä, kestävän kehityksen tavoitteita ja humanitaarisen avun koordinointia.

Työryhmä kokoaa yhteen Suomessa tehtävää YK-tutkimusta ja siinä tarkastellaan YK:ta kansainvälisten suhteiden keskiössä ja YK:n mahdollisuuksia toimia globaalin päätöksenteon foorumina. Joko empiiriset tai teoreettiset paperit voit keskittyä tarkastelemaan YK:ta kansainvälisenä organisaationa/hallitustenvälisenä keskeisenä toimijana, YK:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä tai esimerkiksi YK:n yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Esitykset voivat liittyä myös Suomen YK-politiikkaan, EU:n YK-politiikkaan tai johonkin erityiseen toimielimeen. Työryhmän paperit voivat olla joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Keywords:

YK, globaali päätöksenteko, kansainvälinen organisaatio (IO), politiikka, kansainväliset suhteet

Chairs:

Anna Kronlund – anna.p.kronlund@jyu.fi

Hanna-Mari Kivistö – hanna-mari.kivisto@jyu.fi

Hanna Tuominen – hanna.t.tuominen@helsinki.fi

Presenters and papers:

Peppi Heinikainen:  Rising great power rivalry and norm contestation in the United Nations Security Council’s decision-making

Mari Huttunen: A Tale of Two Sovereigns The Responsibility to Protect and the Competing Notions of Responsible Sovereignty

Fatemeh Shayan: Fossil Fuels, and climates changes and the UN Sustainable Development Goals

Hanna-Mari Kivistö: YK-aineistojen käsitteellisestä ja poliittisesta luennasta

Anna Kronlund: YK:n legitimiteetti yleiskokouksen kautta tulkittuna

Hanna Tuominen: Euroopan unionin ihmisoikeusprioriteettien haastaminen YK:ssa

9. Youth and civic engagement

Citizens are expected to engage in civic life already from a young age. However, there are significant gaps in their civic engagement and participation. Therefore, it is important to know about mechanisms how young people become engaged citizens. Research on the interactions of multiple factors affecting civic engagement has gained more interest during recent years. Differences in civic engagement have been studied, e.g. from the perspectives of socioeconomic and educational backgrounds, and on structural and psychological levels.

This panel collects studies around the concept of civic and political engagement, especially from the youth’s perspective. The panel welcomes both theoretical studies and empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools. Papers can be written in English, Finnish or Swedish. The working language of the panel will be decided upon when the group of participants is known.

Keywords:

youth, civic engagement, political efficacy, participation

Chairs:

Miikka Korventausta – miikor@utu.fi

Venla Hannuksela – venla.hannuksela@tuni.fi

Presenters and papers:

Niina Meriläinen: The other youth – How media frames vocational school students and their change making

Janette Huttunen. Henrik Serup Christensen: Generational differences in political participation in Finland

Venla Hannuksela, Miikka Korventausta, Josefina Sipinen: A compensatory boost on political self-efficacy: how an open classroom environment empowers students lacking political socialization

Miikka Korventausta, Venla Hannuksela, Josefina Sipinen: Effectiveness of different instructional methods in social studies: implications for teaching students from varying political socialization backgrounds

Salla Vaden: Ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvat nuoret – Ilmastonmuutos nuoria jakavana kysymyksenä

Aino Tiihonen, Venla Hannuksela: Pure status transmission or mediator effect of social capital? Analysing differences in political self-efficacy among the Finnish-speaking and Swedish-speaking youth in Finland

10. Hajota ja hallitse? Puolueiden sopeutuminen poliittisten jakolinjojen muutoksiin 1980–2020-luvuilla

Länsimaisten demokratioiden poliittiset järjestelmät ovat olleet jatkuvassa muutoksessa viime vuosikymmeninä. Keskustavasemmisto- ja oikeistolaisten puolueiden kannatus on kärsinyt uusien haastajapuolueiden, erityisesti vihreiden ja radikaalioikeiston, noususta. Puolueet ovat joutuneet sopeutumaan poliittisten jakolinjojen muutoksiin, jossa perinteisten tulonjakokysymysten rinnalle on noussut niin kutsuttuja sosiokulttuurisia poliittisia kysymyksiä, liittyen arvoihin, identiteettiin ja yhteisöjen rajojen määrittelyyn.

Tässä työryhmässä käsitellään puolueiden strategioita poliittisen kentän muutoksiin sopeutumiseksi. Kysymystä tarkastellaan työryhmässä sekä perinteisten että haastajapuolueiden näkökulmasta. Jenni Karimäki tutkii Vihreiden poliittisen strategian muutoksia osana poliittisten jakolinjojen muutosten pitkää linjaa. Kati Katajisto puolestaan tarkastelee Keskustan historiaa 1980-luvulta alkaen siitä näkökulmasta, miten puolue on pyrkinyt sopeutumaan poliittisen kentän muutoksiin. Sanna Salo tuo työryhmään kansainvälisesti vertailevan näkökulman, ja tutkii Ruotsin keskustaoikeistolaisen Moderaterna-puolueen ja Saksan kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n vastauksia yhtäältä radikaalioikeiston ja toisaalta Vihreiden kasvuun.

Työryhmässä otetaan siis vertaileva ote paitsi maiden välillä, myös historiallisesti. Työryhmä vastaa Politiikan Tutkimuksen Päivien teemaan analysoimalla sitä, miten länsimaisia demokratioita tutkivien politiikan tutkijoiden kohde on muuttunut.

Keywords:

Political parties, Green parties, Conservative parties, party systems, political cleavages, Western Europe

Chairs:

Sanna Salo – sanna.salo@fiia.fi

Jenni Karimäki – jenni.karimaki@utu.fi

Presenters and papers:

Sanna Salo: Virta vie oikealle? Keskustaoikeistolaisten puolueiden strategiat äärioikeistopuolueiden nousuun Ruotsissa ja Saksassa

Jenni Karimäki: Protestista puolueeksi – Case vihreät ja jälkimodernin arvokumouksen vakiintuminen osaksi poliittista järjestelmää

Niko Hatakka. Judith Sisjtermans: Social media and populist radical right party organisation in Finland and Belgium: an interview study of party elites and activists

Kati Katajisto: Kekkospuolueen nousu kannatusalhosta – Keskustapuolue/Suomen Keskustan selviytyminen 1980-luvun poliittisen kentän uudelleenmuotoutumisessa

11. The Role of Information Resilience in a Complex System of Governance

Changes in the global environment, the complexity of decision-making and the new role of social media have challenged the operating models and practices of traditional crisis preparedness and security of supply. In a knowledge society context a grand challenge is securing the continuous flow of information and communication on different platforms. The role of information resilience is crucial in this endeavor.

The workshop focuses on information resilience from two perspectives: 1) the ability of the governance and regulatory system to embrace complexity and create adaptive, agile and collaborative forms of interaction and participation, and 2) the role of citizens as agents in enhancing or hampering information resilience. We will discuss how to redesign the systems of governance and regulation, citizens’ participation and protection of knowledge society by understanding information resilience as a critical element for national preparedness in a complex environment.

Keywords:

Information Resilience, Governance, Trust, Preparedness

Chairs:

Petri Uusikylä – petri.uusikyla@uwasa.fi

Harri Jalonen – harri.jalonen@uwasa.fi

Anssi Keinänen – anssi.keinanen@uef.fi

Presenters and papers:

Aino Rantamäki, Petri Uusikylä: Valmius haastaa hallinnan – Tutkimus valmiuslain uudistamisprosessin verkostosta

Valdemar Kallunki, Laura Erkkilä, Annu-Riina Lamberg, Marilla Kortesalmi: Social inclusion and subjectivities in the context of COVID19 related social media groups

Harriet Lonka, Kari Laitinen: Kansallinen turvallisuus, tilannekuva ja muuttuvan toimintaympäristön haasteet: tapausesimerkkinä tilannekeskussääntelyn kehittyminen 2000-luvulla

Anssi Keinänen, Leena Jukka: Nukkuisiko kansa sittenkin paremmin, jos se tietäisi, miten lakeja valmistellaan?

Marilla Kortesalmi, Laura Erkkilä, Valdemar Kallunki, Annu-Riina Lamberg: Kansalaisten oikeutuksia verkkokeskustelusta käytäntöön siirtyvälle toiminnalle terveyskriisissä

Annu-Riina Lamberg, Laura Erkkilä, Valdemar Kallunki ja Marilla Kortesalmi: Kansalaisten puhujapositiot koronapandemia-ajan tietoon ja kansalaistoimintaan liittyvässä puheessa

Ville-Pekka Niskanen: Kansalaisten luottamus tietoon ja koronakriisistä tietoa välittäviin toimijoihin osana yhteiskunnallista resilienssiä

12.Populist challenges and emotional appeal in and beyond the pandemic

This workshop discusses a varied group of political challengers, populist, anti-elitist parties and movements with epistemic claims. It particularly addresses them from the perspective of a driving mechanism behind the new identifications they articulate: emotional appeals. How do affective identifications bind movements together? Which emotions play which roles in populist challenges? How do emotional appeals appear in political communication, and how do (potential) followers respond to them? What sort of political challengers emerge to the status quo in Finland and abroad. Which are their main bases and claims?  
The question of the COVID-19 pandemic is of particular interest to us. This workshop is ready to address a wide range of topics discussing post-COVID populist and other challenges and the emotional appeals that drive them. The dislocation has left existing powerholders particularly open to political challenges from all sides. And the ongoing trauma and policy challenge is resulting in new divisions in already or potentially polarized societies, which have allowed for a wide range of newly possible identifications also hyped by the pandemic in grassroots online activism, or new and ascendant types of political parties.

Keywords:

populism, emotions, new parties

Chairs:

Emilia Palonen – emilia.palonen@helsinki.fi

Ilana Hartikainen – ilana.hartikainen@helsinki.fi

Emilia Lounela – emilia.lounela@helsinki.fi

Presenters and papers:

Gwenaëlle Bauvois: Anger or Fear? Marine Le Pen and Eric Zemmour’s Covid Discourse

Maisa Borg: “Freedom over fear”: Emotions, visuality, and security in the COVID-19 vaccine debate

Ionut Chiruta: ‘NIHIL SINE DEO IN FAR-RIGHT PROTESTS’ – CEREMONIAL REVOLUTIONS DURING ANTI-VACCINE PROTESTS IN ROMANIA

Andreas Fagerholm: Nya (höger)populistiska, högerradikala och högerextrema partier i Finland (2000–2022): En översikt

Ilana Hartikainen: Future memory wars: COVID-19 in the 2021 Czech Parliamentary Election Discourse

Dr. Rūta Kazlauskaitė: History, right-wing politics and emotions in the age of immersive media: The case of the Second World War Museum in Gdańsk, Poland

Kylli Roosa-Maria, Horsmanheimo Laura, Lounela Emilia: D.Rad Country Report Finland: Mainstreaming, Gender and Communication

Nuppu Pelevina: “Fake news is part of our lives” – Science in political social media influencers’ discourses in the Brazilian electoral context 

Salojärvi Virpi, Palonen Emilia, Kylli Roosa-Maria, Horsmanheimo Laura: Mobilising the far right on YouTube: rhetoric-performative audiovisual analysis of political campaign videos in Finland

Sabine Volk: What, Where, When is Eastern Europe? Populist Far-right Protest and the Re-definition of “the East” in Post-communist Germany

Marina Vulovic: Myths and Fantasies in International Politics: The Case of Kosovo-Serbia Relations

13. Silent agents in policy-making

Deliberation, crowdsourcing, collaboration, and digital methods have been developed alongside many other participatory channels to enable citizens influence policy-making. But do these procedures reach all those affected? Some policies influence large numbers of people, some specific groups – perhaps very powerfully. These groups may be perceived as a risk to themselves or others, and therefore policy is often aimed at protecting or controlling them. What are the opportunities for such silent agents to influence decision-making concerning themselves, given that they may experience stigma or lack of resources due to their position, or may have cognitive limitations. One reason for consulting silent agents is to ensure that their realities as the context of the measures are understood – so as not to cause unforeseen harm. Who would present those realities and how, and how to make generalization based on them? If the planned policy is paternalistic, does it, in itself, restrict the consultation of the affected ones? Whoever represent silent agents, do they recognize the diversity of the silent ones? What does it even mean to be a silent agent? This working group welcomes papers that address dilemmas related to the inclusion of silent agents in policy-making that affects them.

Keywords:

Silent agents, participation, inclusion, policy-making, representation

Puheenjohtajat:

Kati Rantala – kati.rantala@helsinki.fi

Anne Alvesalo-Kuusi – anne.alvesalo-kuusi@utu.fi

Tomi Lehtimäki – tomi.lehtimaki@helsinki.fi 

Presenters and papers:

Josefin Westermarck, Kati Rantala, Tomi Lehtimäki ja Anne Alvesalo-Kuusi (Terhi Esko, Pekka Hakkarainen, Hanna Hämäläinen, Janne Salminen): Silent agency in legislation – Hiljainen toimijuus lainsäädännössä

Tomi Lehtimäki: The Politics of Scientific Knowledge in the Animal Welfare Law Reform

Oona Alitalo, Johanna Vanto, Anna Alvessalo-Kuusi: The dynamics of the Finnish Aliens Act

Essi Julin, Linda Määttä, Timo Harrikari: Generational order in law-making according to expert interviews

Kati Rantala: Silent agents caught between paternalism and contractualism

14. Political behavior and parties

Political behavior is researched through a wide range of methodological and theoretical approaches and covers many topics: vote choice, political turnout and participation, partisan identities, political polarization and conflict dimensions, public opinion, government formation, social movements, political psychology and more. This type of research is central to the field of political science in both Finland and elsewhere. The field has developed a great deal in recent years, with increasingly innovative theoretical and methodological approaches, and access to high quality register based data. The aim of the workshop is to gather researchers interested in the behavior and attitudes of Finnish citizens and political elites. We encourage participants to make contributions with novel perspectives on both new and traditional questions of political behavior, applying different types of methods and data. The workshop welcomes submissions from junior as well as established scholars who are interested in the topics outlined. Contributions can be written in either English, Swedish or Finnish. (The workshop will be held in English)

Keywords:

political behavior, parties, candidates, voters, attitudes, elections, political participation, polarization

Chairs:

Daniel Kawecki – daniel.kawecki@helsinki.fi

Veikko Isotalo – veikko.isotalo@helsinki.fi

Presenters and papers:

Åsa von Schoultz, Peter Söderlund: The incumbency advantage and its variation under OLPR

Jussi Pietinalho: Mapping Parties’ Positions on Economic Equality and Their Connections to Electoral Success in Finland 1950-2019

Juhani Marjamaa: The dynamics of authoritarian orientation: A comparative approach.

Arto Kekkonen, Aleksi Suuronen, Daniel Kawecki, Kim Strandberg: Advancing the measurement of affective polarization: partisan attitudes, social distance and multiple partisan identities

Maarika Kujanen: What makes presidents so popular? An aggregate-level analysis of the determinants of presidential popularity in semi-presidential regimes

Fredrik Malmberg, Thomas Karv: The ass just is not big enough for more than one chair! Attitudes towards multiple-mandate holding

Andrej Kirbiša, Mikko Mattila, Lauri Rapeli: Physical Health Conditions and Political Participation: The Moderating Effect of Age