The journal Politiikka is a peer reviewed scientific journal that publishes original manuscripts. Articles and reviews are published mainly in Finnish and Swedish. The published articles have undergone an anonymous peer review by at least two experts with a relevant doctoral degree.
Politiikka is an open access journal that publishes four issues a year through the journal.fi-platform: https://journal.fi/politiikka/index. Article manuscripts and text proposals should also be submitted through the journal.fi-platform (requires registration to the journal.fi-system).
Politiikka has been granted the peer reviewed -certificate by the Federation of Finnish Learned Societies. Politiikka is hence committed to follow the instructions of scientific publishing by the Federation. For more information about the certificate, please visit the webpage of the Federation of Finnish Learned Societies.
Editorial team 2021-23:
Instructions for authors
https://journal.fi/politiikka/ohjeet (toggle the language selector top right corner)
Latest publications
- The English abstracts of research articles in Politiikka 65:2. Includes abstracts by Jouni Tilli, Hannu Salomaa, and Jarmo Kortelainen and Pertti Rannikko.
- Pääkirjoitus 2/2023
- Tutkin artikkelissani torjuntavoiton käyttöä sotaan liittyvässä ja poliittisessa retoriikassa vuodesta 1940 aina 2020-luvulle saakka. Analysoin torjuntavoiton käsitteen syntyä ja sitä, miten sitä on käytetty jatkosotaan liittyen. Tarkastelen myös torjuntavoittoa sodan jälkeisessä vasemmiston retoriikassa, vaaleihin liittyen sekä osana Euroopan unionin ja Suomen välisten maatalous-poliittisten neuvotteluiden arviointia. Argumenttini on, että torjuntavoitto on levinnyt alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle siten, […]
- Artikkelissa analysoidaan suomalaista asevelvollisuuskeskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2018 julkaistujen mielipidekirjoitusten kautta. Asevelvollisuuden säilyttämisestä on vallinnut jo pitkään konsensus, mutta mielipidekirjoitusaineisto mahdollistaa myös kriittisten näkemysten tutkimisen. Tutkimusartikkeli havainnoi erityisesti kansalaisten käymää asevelvollisuuskeskustelua, jota ei ole aiemmin tutkimuksellisesti juuri huomioitu. Mielipidekirjoitusten analyysi nojautuu kvalitatiiviseen teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimusteoriana käytetään Benedict Andersonin määritelmää kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä. Andersonin teorian näkökulmasta […]