The journal Politiikka is a peer reviewed scientific journal that publishes original manuscripts. Articles and reviews are published mainly in Finnish and Swedish. The published articles have undergone an anonymous peer review by at least two experts with a relevant doctoral degree.
Politiikka is an open access journal that publishes four issues a year through the journal.fi-platform: https://journal.fi/politiikka/index. Article manuscripts and text proposals should also be submitted through the journal.fi-platform (requires registration to the journal.fi-system).
Politiikka has been granted the peer reviewed -certificate by the Federation of Finnish Learned Societies. Politiikka is hence committed to follow the instructions of scientific publishing by the Federation. For more information about the certificate, please visit the webpage of the Federation of Finnish Learned Societies.
Editorial team 2021-23:
Instructions for authors
https://journal.fi/politiikka/ohjeet (toggle the language selector top right corner)
Latest publications
- The English abstracts of research articles in Politiikka 65:1. Includes abstracts by Mikko Puustinen and Jukka Rantala; Elisa Kannasto, Laura Paatelainen and Pekka Isotalus; Johanna Ketola, Waltteri Immonen and Henri Vogt.
- Artikkelissa analysoidaan, millaista kuvaa opetuksen poliittisuudesta rakennetaan verkkokeskusteluissa ja millaisia merkityksiä kouluun ja opettajiin liitetään. Aineistona ovat kouluopetusta käsitelleet verkkokeskustelut, jotka käynnistyivät tammikuussa 2021 Helsingin Sanomien ja Yleisradion uutisoitua Perussuomalaisen Nuorison aloitteesta ilmiantaa puolueellisia opettajia. Menetelmällisesti artikkelissa hyödynnetään retorista analyysia, retoris-performatiivista diskurssiteoriaa ja toiseuttavan verkkokeskustelun teoriaa. Osa aineiston keskustelijoista esitti koulun puolueelliseksi ja kyseenalaisti opettajien […]
- Politiikan toimijoiden viestintä sosiaalisen median alustoilla on tärkeä osa vaalikampanjaa. Puolueen puheenjohtajan merkitys erityisesti eduskuntavaalikampanjassa on kiistaton, mutta toistaiseksi on vasta vähän tutkittu, millä tavalla he näkyvät ja millainen rooli heillä on puolueensa viestinnässä sosiaalisen median alustoilla. Tutkimus käsittelee puolueiden ja niiden puheenjohtajien kampanjaviestintää Suomen eduskuntavaalien 2019 yhteydessä henkilöitymisen näkökulmasta kolmella suurimmalla sosiaalisen median alustalla: […]
- Artikkeli tarkastelee asiantuntijahaastatteluihin perustuen, miten erilaiset mutta toisiinsa limittyneet toiminnalliset logiikat ohjasivat EU:n ja sen jäsenvaltioiden, erityisesti Suomen, politiikkaa pandemian ensimmäisen runsaan puolentoista vuoden aikana. Logiikkoja hahmottuu kolme – itsekkyys, matkiminen ja koordinaatio – mutta ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota voidaan kuvata syklisen eurooppalaisuuden käsitteellä. Vaikka eurooppalaistumisen normatiivinen perusajatus ei kriisissä näytä horjuneen, koronatoimet toivat […]