Politiikka journal

The journal Politiikka is a peer reviewed scientific journal that publishes original manuscripts. Articles and reviews are published mainly in Finnish and Swedish. The published articles have undergone an anonymous peer review by at least two experts with a relevant doctoral degree.

Politiikka is an open access journal that publishes four issues a year through the journal.fi-platform: https://journal.fi/politiikka/index. Article manuscripts and text proposals should also be submitted through the journal.fi-platform (requires registration to the journal.fi-system).

Politiikka has been granted the peer reviewed -certificate by the Federation of Finnish Learned Societies. Politiikka is hence committed to follow the instructions of scientific publishing by the Federation. For more information about the certificate, please visit the webpage of the Federation of Finnish Learned Societies.

Editorial team 2021-23:

Editor-in-chief: Katja Mäkinen
Managing editor: Miikka Salo
Editorial secretary: Annu Perälä

Instructions for authors

https://journal.fi/politiikka/ohjeet (toggle the language selector top right corner)

Latest publications

  • Sosiaalisen median alustat ovat länsimaissa keskeisiä poliittisen viestinnän ja julkisuuden areenoita. Vaikka nopeiden mediaympäristössä tapahtuvien muutosten merkityksiä politiikalle on tutkittu paljon, tiedetään yhä vähän siitä, mikä merkitys dataistuneella tietoympäristöllä on poliitikkojen arjelle. Artikkelissa ilmiötä lähestytään kysymyksenä politiikan syvästä medioitumisesta. Syvän medioitumisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta uusien media- alustojen asemaa ja valtaa politiikassa voitaisiin paremmin ymmärtää. […]
  • Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkokemuksilla on? Tutkimuksessa yhdistetään aineistoja aineistotriangulaation avulla. Aineistoina on käytetty haastatteluja ja kyselyä. Laadullisen, tätä tutkimusta varten kerätyn haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään narratiivisesti orientoitunutta sisällönanalyysia. Häirintäilmiötä kehystetään teoreettisesti poliittisen kulttuurin ja kompleksisen hallinnan tarkastelujen avulla. Tutkimus osoittaa, että luottamushenkilöt kohtaavat […]
  • Maailmanlaajuisen terveyskriisin jatkuessa valtiot ovat joutuneet tarjoamaan totutusta poikkeavia ratkaisuja vaalien järjestämiseen tai siirtämään niitä kokonaan. Koronapandemia on lisännyt tarvetta uudelleenarvioida äänestämisen helpottamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämä puolestaan on nostanut ratkaistavaksi kysymyksen vaalikäytännöistä laajemminkin. Suurimmassa osassa koronapandemian aikana pidetyistä valtiollisista vaaleista äänestysaktiivisuus laski. Vaikka äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on eriytynyt myös normaalina aikana, tilanne on ollut aiempaa monimutkaisempi […]
  • Kirja-arvio kuudesta perussuomalaisia käsittelevästä kirjasta.