Politiikasta.fi

Politiikasta is a prize-winning webjournal of the Finnish Political Science Association with the aim of popularizing social science and political science. The ambition of Politiikasta is to contribute to a better public discussion about politics by making social science more accessible and comprehensible.

Politiikasta publishes articles and analyses of researchers about current political questions as well as more timeless political matters. In 2019 Politiikasta was visited over 250 000 times.

We want to offer sharp and interesting analyses by researchers in as many ways as possible: written, in pictures and audio & video. Politiikasta.fi is also a genuine multilingual journal publishing in Finnish, Swedish and English.

The international publishing label of Politiikasta is ISSN 2323-7090. The information of publications in journals with ISSN-codes are saved in the National Biography of Finland and in the international ISSN portal.

The publications represent the authors’ views.In 2019 Politiikasta was awarded by the Finnish Association of Science Editors and Journalists with their annual and prestigious Science Journalist Award. In addition, in 2016 Politiikasta received the Finnish research publishing federation’s award for significant efforts in mediating research knowledge on political questions to public discussion. In 2016 Politiikasta was also a finalist for the Liikutu tiedosta -prize.

Toimitus

Editor-in-chief Mikko Poutanen
mikko.poutanen(at)politiikasta.fi
Editorial assistant Emmi Skytén
emmi.skyten(at)politiikasta.fi
toimitus(at)politiikasta.fi

Latest publications

  • Lukuaika: 6 min. Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt. The post Uusliberalismi saranakohdassa appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu. The post Onko puntaroivalla kansalaiskeskustelulla roolia koronakriisissä? appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Suomessa pidetään juhlapuheita tietoon pohjautuvasta päätöksenteosta ja kannetaan huolta poliittisen keskustelukulttuurin rappeutumisesta. Kun pitäisi tehdä päätöksiä näitä rakenteita ylläpitävien tiedontuotannon muotojen turvaamiseksi, jää kiinnostus usein vähäisemmäksi. The post Valtiontalouden tarkastusviraston tapaus osoittaa säästöohjelmien riskit appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Tasa-arvon ajatus liittyy kansanvaltaan, mutta irtautuessaan yleisistä oikeusperiaatteista se voi muuttua vain valitulle kansalle varatuksi. Euroopan radikaalioikeistolaisilla liikkeillä ja puolueilla on tällaisia pyrkimyksiä – myös Suomessa. The post Populismi, demokraattinen edustus ja radikaalioikeiston kynnys appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 5 min. Kun Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy nousi valtaan, hän puhui avoimuudesta ja halusi tuulettaa kabinettipolitiikkaa. Nyt hänet on itse tuomittu lahjonnasta. Tuomio enteilee ranskalaisen poliittisen kulttuurin muutosta, jota kansalaisliike keltaliivitkin on peräänkuuluttanut. The post Minä en ole valtio – mitä Nicolas Sarkozyn tuomio merkitsee? appeared first on Politiikasta.