Politiikasta.fi

Politiikasta is a prize-winning webjournal of the Finnish Political Science Association with the aim of popularizing social science and political science. The ambition of Politiikasta is to contribute to a better public discussion about politics by making social science more accessible and comprehensible.

Politiikasta publishes articles and analyses of researchers about current political questions as well as more timeless political matters. In 2019 Politiikasta was visited over 250 000 times.

We want to offer sharp and interesting analyses by researchers in as many ways as possible: written, in pictures and audio & video. Politiikasta.fi is also a genuine multilingual journal publishing in Finnish, Swedish and English.

The international publishing label of Politiikasta is ISSN 2323-7090. The information of publications in journals with ISSN-codes are saved in the National Biography of Finland and in the international ISSN portal.

The publications represent the authors’ views.In 2019 Politiikasta was awarded by the Finnish Association of Science Editors and Journalists with their annual and prestigious Science Journalist Award. In addition, in 2016 Politiikasta received the Finnish research publishing federation’s award for significant efforts in mediating research knowledge on political questions to public discussion. In 2016 Politiikasta was also a finalist for the Liikutu tiedosta -prize.

Toimitus

Editor-in-chief Mikko Poutanen
mikko.poutanen(at)politiikasta.fi
Editorial assistant Emmi Skytén
emmi.skyten(at)politiikasta.fi
toimitus(at)politiikasta.fi

Latest publications

  • Lukuaika: 4 min. Samoin kuin eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin, myös puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin valitaan kansalaisia edustamaan muita. Puoluettaan ja poliittisia sitoumuksia kuuntelevat poliitikot kuitenkin eroavat tavallisista kansalaisista, jotka valitaan arpomalla ja jotka eivät edusta poliittisia ryhmittymiä. Voiko näitä kahta päätöksentekotapaa yhdistää? The post Edustajuus puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 8 min. Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta. The post Toinen koronasyksy toi energiakriisin appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 3 min. Miten konfliktit entisissä neuvostotasavalloissa poikkeavat konflikteista muualla päin maailmaa? Eivät välttämättä mitenkään, mutta silti neuvostoperintöön pohjaavista selitysmallista on vaikea luopua. The post Entisen Neuvostoliiton alueen konfliktien analysointi kaipaa uusia näkökulmia appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät? The post Suomi nousee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi hankalaan aikaan appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Neuvostoliiton tarpeella modernisoida taloutensa oli kylmän sodan päättymisen kannalta keskeinen merkitys. Rautaesiripun läpi tapahtunut teknillis-tieteellinen yhteistyö Länsi-Euroopan valtioiden kanssa tuotti muutoksen, jolla oli maailmanjärjestykseen vaikuttavat seuraukset. The post Idän ja lännen tieteellis-tekninen vuorovaikutus ja kylmän sodan loppu appeared first on Politiikasta.