Politiikka on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Valtiotieteellinen yhdistys. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta.
Politiikka on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta.
Lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa (OJS). Lehdestä julkaistaan yhä myös fyysinen vuosikirja, joka koostaa yhteen vuoden numerot (4). Vuosikirjan saat liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi.
Ehdotukset artikkelikäsikirjoituksista ja muista teksteistä jätetään toimitukselle journal.fi-palvelun kautta (vaatii rekisteröitymisen järjestelmään).
Toimitus 2021-23
Kirjoittajaohjeet
Uusimmat julkaisut
- English Abstracts
- Kansalaisten informaatiolukutaidon edistämistä pidetään yleisesti hyvinvointipoliittisena, yhteiskuntapoliittisena ja teknistaloudellisena tavoitteena. Yksilöllisiin taitoihin keskittyvän näkökulman sijaan tämä tutkimus tarkastelee informaatiolukutaidon toimintapolitiikkaa osallisuuden tavoitteen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on, millaista osallisuutta informaatiolukutaitoon liitetään ja millä tavoin sen merkityksellisyyttä perustellaan suomalaisessa politiikassa. Kohdistamme retoris-poliittisen analyysimme suomalaisiin politiikka-asiakirjoihin tulkitsemalla informaatiolukutaidon politiikkaa yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Tuloksemme osoittavat, kuinka poliittisesta kontekstista riippuen informaatiolukutaitoa […]
- Artikkeli tarkastelee Instagramia sukupuolittuneen politiikan alustana ja kysyy, millaista on Instagramin politiikka. Aineistona on Sanna Marinin hallituksen viiden keskeisen naisministerin Instagram-kuvat vuodelta 2021 (N=915) ja Instagram-tarinat huhtikuulta 2022 (N=550). Lukutapa yhdistää määrällistä ja laadullista sisällönanalyysia. Artikkeli analysoi epäpolitisoitumisen ja politisoitumisen käsitteiden avulla Instagramin sukupuolittunutta politiikkaa. Analyysi osoittaa, että Instagramin sukupuolittunut politiikka muotoutuu yksityisen ja julkisen, […]
- –