Politiikka-tidningen är en kollegialt granskad vetenskaplig tidskrift som publicerar statsvetenskapliga orginalmanuskript. Tidningen publicerar skrifter på finska och svenska. Artiklar som publiceras har genomgått en kollegial granskning av åtminstone två anonyma sakkunniga som har doktorsexamen.
Politiikka-tidningen publiceras elektroniskt på Journal.fi https://journal.fi/politiikka/index Förslag på artikelmanuskript eller andra texter kan lämnas in till redaktionen via Journal.fi (kräver registrering).
Politiikka har tilldelats Vetenskapliga samfundens certifikat för kollegial granskning och tidningen förbinder sig således att följa de instruktioner som certifikatet kräver. Mer om certifikatet kan läsas på Vetenskapliga samfundens sidor.
Politiikka utkommer fyra gånger om året. Tidtabellen för publicering kan dock variera något eftersom den är beroende av tillgänglighet av kollegialt granskade artiklar. Tidningen publiceras således först då en behövlig mängd artiklar (3-4) är tillgängliga.
Tidningens redaktion
Instruktioner till skribenten
https://journal.fi/politiikka/ohjeet (växla språk uppe till höger)
Senaste publikationer
- 68:2 english abstracts
- Politologisen parlamenttitutkijan arvio kielitieteilijän eduskunnan puheiden analyysistä
- Artikkelissa kehitetään kompleksisuusteoreettinen tulkinta demokratian episteemisestä infrastruktuurista. Episteeminen infrastruktuuri jäsennetään emergentiksi kokonaisuudeksi, jota muovaavat toimijoiden, instituutioiden ja teknologioiden väliset suhteet. Artikkelissa tunnistetaan neljä toisiinsa kytkeytyvää mekanismia, jotka ylläpitävät demokratian episteemistä perustaa: toimijuus (kansalaisten vastuu uskomustensa muodostamisesta), suhteet (tiedon legitimiteettiä vahvistavat kollektiiviset käytännöt ja luottamusrakenteet), uusiutuminen (episteemisiä käytäntöjä muokkaavat prosessit) ja jatkuvuus (normipiirien luoma vakaus). Nämä […]
- Artikkelissa tarkastellaan kahta poikkeuksellisen merkittävää valtionpäämiehen puhetta: Suomen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin radiopuhetta Mäntsälän kapinan aikana vuonna 1932 sekä Espanjan kuningas Juan Carlos I:n televisiopuhetta vuoden 1981 sotilasvallankaappausyrityksen yhteydessä. Puheet pidettiin eri maissa ja eri aikoina, mutta molemmat vastasivat samankaltaiseen tilanteeseen, jossa nuori ja hauras demokratia oli vakavan uhan alla. Artikkeli analysoi puheita kontekstuaalisen […]