Politiikka-tidningen är en kollegialt granskad vetenskaplig tidskrift som publicerar statsvetenskapliga orginalmanuskript. Tidningen publicerar skrifter på finska och svenska. Artiklar som publiceras har genomgått en kollegial granskning av åtminstone två anonyma sakkunniga som har doktorsexamen.
Politiikka-tidningen publiceras elektroniskt på Journal.fi https://journal.fi/politiikka/index Förslag på artikelmanuskript eller andra texter kan lämnas in till redaktionen via Journal.fi (kräver registrering).
Politiikka har tilldelats Vetenskapliga samfundens certifikat för kollegial granskning och tidningen förbinder sig således att följa de instruktioner som certifikatet kräver. Mer om certifikatet kan läsas på Vetenskapliga samfundens sidor.
Politiikka utkommer fyra gånger om året. Tidtabellen för publicering kan dock variera något eftersom den är beroende av tillgänglighet av kollegialt granskade artiklar. Tidningen publiceras således först då en behövlig mängd artiklar (3-4) är tillgängliga.
Tidningens redaktion 2021-23:
Instruktioner till skribenten
https://journal.fi/politiikka/ohjeet (växla språk uppe till höger)
Senaste publikationer
- Pääkirjoitus 2/2024
- Nykyaikaiseen hallinnointiin voidaan nähdä kuuluvan voimakkaita epäpolitisoivia piirteitä. Depolitisaation tutkimus kartoittaa useita erilaisia prosesseja, joilla aihepiiri joko siirretään pois politiikan areenoilta tai kehystetään epäpoliittiseksi. Depolitisaatio-prosessit saattavat kohdistua politiikan toimintatilaan, mutta myös poliittisuuteen – siihen, mitä mielletään poliittiseksi. Politiikan ja poliittisuuden erilaiset tulkinnat havainnollistuvat Max Weberin ja Carl Schmittin toisistaan eroavissa politiikkakäsityksissä, jotka tuovat omat näkökulmansa […]
- Artikkelissa analysoimme koulujen eriytymisestä ja kouluvalinnoista alkuvuonna 2023 käydyn julkisen keskustelun retoriikkaa. Keskustelu käynnistyi tammikuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö tekemän Sivistyskatsauksen julkaisun jälkeen ja hiipui maaliskuun aikana. Artikkelin aineisto koostuu Helsingin Sanomien julkaisemista teksteistä. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin avulla. Erityisesti keskitymme tasa-arvoon liittyvään argumentointiin. Tulkintamme mukaan keskustelu kouluvalinnoista ja koulutuksen eriytymisestä kytkeytyy laajempaan keskusteluun tasa-arvosta. […]
- Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomen eduskunnan täysistunnoissa 21.6., 22.6. ja 27.6.2023 käytettyä huumoria (N=283). Tuolloin eduskunta käsitteli Petteri Orpon vasta nimitetyn hallituksen tiedoksiantoa hallitusohjelmastaan. Tutkimuksessa todetaan kaikkien puolueiden käyttävän erilaisia huumorin muotoja, etenkin ironiaa, viestintänsä osana, joskin pienimpien puolueiden osalta otos jää pieneksi. Puolueista hallitusta edustanut, oikeistopopulistinen perussuomalaiset käytti huomattavan paljon huumoria (vaikkei ollutkaan tässä ainutlaatuinen), […]