Politiikka-tidningen

Politiikka-tidningen är en kollegialt granskad vetenskaplig tidskrift som publicerar statsvetenskapliga orginalmanuskript. Tidningen publicerar skrifter på finska och svenska. Artiklar som publiceras har genomgått en kollegial granskning av åtminstone två anonyma sakkunniga som har doktorsexamen.

Politiikka-tidningen publiceras elektroniskt på Journal.fi https://journal.fi/politiikka/index Förslag på artikelmanuskript eller andra texter kan lämnas in till redaktionen via Journal.fi (kräver registrering).

Politiikka har tilldelats Vetenskapliga samfundens certifikat för kollegial granskning och tidningen förbinder sig således att följa de instruktioner som certifikatet kräver. Mer om certifikatet kan läsas på Vetenskapliga samfundens sidor.

Politiikka utkommer fyra gånger om året. Tidtabellen för publicering kan dock variera något eftersom den är beroende av tillgänglighet av kollegialt granskade artiklar. Tidningen publiceras således först då en behövlig mängd artiklar (3-4) är tillgängliga.

Tidningens redaktion 2021-23:

Chefredaktör: Katja Mäkinen, katja.a.p.makinen(at)jyu.fi
Redaktionschef: Miikka Salo
Redaktionssekreterare: Annu Perälä

Instruktioner till skribenten

https://journal.fi/politiikka/ohjeet (växla språk uppe till höger)

Senaste publikationer

  • Vuoden ensimmäisessä Politiikka-lehden numerossa tarkastelu suunnataan luottamukseen, epäluottamukseen, osallistumiseen ja tietoon.
  • Tässä artikkelissa analysoidaan poliittisen epäluottamuksen käsitettä ja tutkitaan sen ilmenemismuotojen demokratiavaikutuksia. Poliittista epäluottamusta ei ole tutkittu yhtä paljon kuin poliittista luottamusta, vaikka politiikan teoria on jo vuosisatoja painottanut epäluottamuksen merkitystä demokratiassa. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että poliittisen luottamuksen merkitys vaihtelee sen mukaan, kohdistuuko se ideaan, järjestelmään vai toimijaan. Luottamuksen vastinparina tai vastavoimana pidettyä epäluottamusta on kuitenkin […]
  • Demokratiatutkijat pohtivat parhaillaan, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut voitaisiin kytkeä perinteiseen edustukselliseen päätöksentekoon. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että poliitikkojen osallistuminen puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin voisi vahvistaa puntaroivien kansalaiskeskustelujen kytköstä demokraattiseen päätöksentekoon. Tutkimme Turussa järjestetyn puntaroivan kansalaispaneelin avulla, miten poliitikkojen ja kansalaisten yhteinen keskustelu onnistuu ja miten poliitikot sen kokevat. Poliitikkojen osallistumisen on väitetty muun muassa vahvistavan poliitikkojen sitoutumista kansalaiskeskustelujen pohjalta […]
  • Kysymys tutkijoiden ja tieteellisen tiedon roolista poliittisen päätöksenteon valmistelussa on viime vuosina puhuttanut niin tiedeyhteisöjä kuin julkispolitiikan toimijoitakin. Tässä artikkelissa analysoidaan ajallisen pitkittäisanalyysin avulla tutkijoiden osallistumista suomalaisittain keskeisiin päätöksenteon valmistelun instituutioihin, valtionkomiteoihin ja ministeriöiden laajapohjaisiin valmistelutyöryhmiin, vuosina 1980–2018. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, yhteiskunnallisesti tärkeämmät päätökset on perinteisesti valmisteltu korporatistisissa valmisteluelimissä, joihin on nimitetty viranhaltijoiden ohella […]
  • Artikkelissa tarkastellaan pääministerin aseman määrittelyä siviilikriisien johtajana uuden perustuslain aikana.  Artikkelissa pureudutaan pääministerin asemaan siviilikriisien johtajana yhtäältä valtioneuvostossa omaksutun ministerihallintomallin ja toisaalta presidentin turvallisuuspoliittisen roolin paineessa 2000-luvun aikana. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että kriisijohtamisjärjestelmää tulisi täsmentää covid-19-pandemiatilanteen ratkettua.