Politiikka-tidningen

Politiikka-tidningen är en kollegialt granskad vetenskaplig tidskrift som publicerar statsvetenskapliga orginalmanuskript. Tidningen publicerar skrifter på finska och svenska. Artiklar som publiceras har genomgått en kollegial granskning av åtminstone två anonyma sakkunniga som har doktorsexamen.

Politiikka-tidningen publiceras elektroniskt på Journal.fi https://journal.fi/politiikka/index Förslag på artikelmanuskript eller andra texter kan lämnas in till redaktionen via Journal.fi (kräver registrering).

Politiikka har tilldelats Vetenskapliga samfundens certifikat för kollegial granskning och tidningen förbinder sig således att följa de instruktioner som certifikatet kräver. Mer om certifikatet kan läsas på Vetenskapliga samfundens sidor.

Politiikka utkommer fyra gånger om året. Tidtabellen för publicering kan dock variera något eftersom den är beroende av tillgänglighet av kollegialt granskade artiklar. Tidningen publiceras således först då en behövlig mängd artiklar (3-4) är tillgängliga.

Tidningens redaktion 2021-23:

Chefredaktör: Katja Mäkinen, katja.a.p.makinen(at)jyu.fi
Redaktionschef: Miikka Salo
Redaktionssekreterare: Annu Perälä

Instruktioner till skribenten

https://journal.fi/politiikka/ohjeet (växla språk uppe till höger)

Senaste publikationer

  • Pääkirjoitus 63:2.
  • Katsausartikkeli käsittelee Suomen valtio-opin 100-vuotista historiaa yliopistollisena tieteenalana. Valtio-opin professoreiden tutkimustyötä paikannetaan katsauksessa tieteenfilosofisten taustaolettamusten perusteella. Kiinnittäen huomiota tiedon ja havaitsemisen suhteeseen sekä tiedonmuodostajan ja tiedonmuodostuksen kohteen suhteeseen professoreiden tutkimus jaetaan behavioraaliseen, rationalistiseen, kriittis-realistiseen ja refleksiiviseen kategoriaan, joista viimeinen jakautuu edelleen interpretivistiseen, ei-foundationaaliseen ja post-foundationaaliseen. Luokittelu osoittaa, että Suomessa valtio-opin tieteenalalle ei ole muodostunut hegemonista […]
  • Katsausartikkeli kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden kehityksestä eri kokoisissa kunnissa 2000-luvun aikana. Artikkelissa käsitellään kuntakoon ja äänestysprosentin välistä yhteyttä sekä annettujen äänien ja äänestysprosentin kehitystä. Lisäksi siinä tarkastellaan viiden eniten ääniä keränneen ehdokkaan ääniosuutta ja sen kehitystä kuudessa suurimmassa kaupungissa. Artikkeli paneutuu myös suurimpien kaupunkien sisäisiin eroihin äänestysaktiivisuudessa. Artikkeli päättyy osioon, jossa tarkastellaan eri puolueiden vaalikannatukseen […]
  • English abstracts
  • Kirja-arvio Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tilaamasta 75-vuotishistoriikista Valtaan ja vastavirtaan, jonka on kirjoittanut Jukka Kortti. Tiedekunnan oppiainevalikoima on vaihdellut vuosikymmenten varrella, mutta valtio-oppi on kuulunut siihen alusta asti. Kirjassa käydään läpi tiedekunnan vaiheita ja roolia suomalaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakentamisessa, yliopistoradikalismissa ja yliopistohallinnonuudistustaistelussa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nykyvaihetta määrittävät historiikin mukaan talous ja tulosjohtaminen, […]