Politiikka-tidningen är en kollegialt granskad vetenskaplig tidskrift som publicerar statsvetenskapliga orginalmanuskript. Tidningen publicerar skrifter på finska och svenska. Artiklar som publiceras har genomgått en kollegial granskning av åtminstone två anonyma sakkunniga som har doktorsexamen.
Politiikka-tidningen publiceras elektroniskt på Journal.fi https://journal.fi/politiikka/index Förslag på artikelmanuskript eller andra texter kan lämnas in till redaktionen via Journal.fi (kräver registrering).
Politiikka har tilldelats Vetenskapliga samfundens certifikat för kollegial granskning och tidningen förbinder sig således att följa de instruktioner som certifikatet kräver. Mer om certifikatet kan läsas på Vetenskapliga samfundens sidor.
Politiikka utkommer fyra gånger om året. Tidtabellen för publicering kan dock variera något eftersom den är beroende av tillgänglighet av kollegialt granskade artiklar. Tidningen publiceras således först då en behövlig mängd artiklar (3-4) är tillgängliga.
Tidningens redaktion 2021-23:
Instruktioner till skribenten
https://journal.fi/politiikka/ohjeet (växla språk uppe till höger)
Senaste publikationer
- The English abstracts of research articles in Politiikka 65:2. Includes abstracts by Jouni Tilli, Hannu Salomaa, and Jarmo Kortelainen and Pertti Rannikko.
- Pääkirjoitus 2/2023
- Tutkin artikkelissani torjuntavoiton käyttöä sotaan liittyvässä ja poliittisessa retoriikassa vuodesta 1940 aina 2020-luvulle saakka. Analysoin torjuntavoiton käsitteen syntyä ja sitä, miten sitä on käytetty jatkosotaan liittyen. Tarkastelen myös torjuntavoittoa sodan jälkeisessä vasemmiston retoriikassa, vaaleihin liittyen sekä osana Euroopan unionin ja Suomen välisten maatalous-poliittisten neuvotteluiden arviointia. Argumenttini on, että torjuntavoitto on levinnyt alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle siten, […]
- Artikkelissa analysoidaan suomalaista asevelvollisuuskeskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2018 julkaistujen mielipidekirjoitusten kautta. Asevelvollisuuden säilyttämisestä on vallinnut jo pitkään konsensus, mutta mielipidekirjoitusaineisto mahdollistaa myös kriittisten näkemysten tutkimisen. Tutkimusartikkeli havainnoi erityisesti kansalaisten käymää asevelvollisuuskeskustelua, jota ei ole aiemmin tutkimuksellisesti juuri huomioitu. Mielipidekirjoitusten analyysi nojautuu kvalitatiiviseen teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimusteoriana käytetään Benedict Andersonin määritelmää kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä. Andersonin teorian näkökulmasta […]