Politiikasta.fi

Politiikasta.fi är en ISSN-registrerad sajt vars ansvariga utgivare är Statsvetenskapliga Föreningen r.f. och vars inriktning är att kommunicera forskningsresultat och analyser inom samhällsvetenskap på ett koncist och lättförståeligt sätt, så att även icke-akademiker kan ta del av dessa.

Politiikasta publicerar artiklar och analyser av forskare och samhällsvetare om aktuella politiska frågor och politisk forskning. År 2019 besöktes nättidningen över 250 000 gånger.

Vi vill erbjuda analyser av forskare på ett så mångsidigt sätt som möjligt: i skrift, bild och inspelningar. Mångfalden sträcker sig även till språk: vi publicerar analyser på finska, svenska och engelska.

Politiikasta.fi internationella publikationskod är ISSN 2323-7090. Nätpublikationer som erhållit ISSN-kod införs både i nationalbibliografin och i den internationella ISSN Portal -databasen.

Respektive skribent svarar för synpunkterna i sin artikel i tidningen.År 2019 tilldelades Politiikasta priset Årets vetenskapsjournalist av Finlands vetenskapsredaktörers förbund. Politiikasta belönades 2016 med Finlands vetenskapsredaktörers förbunds pris för betydande insatser för att förmedla forskningen i den offentliga debatten om politiska angelägenheter. År 2016 var vi dessutom finalist till priset Liikutu tiedosta.

Redaktion

toimitus(at)politiikasta.fi
Chefredaktör Mikko Poutanen
mikko.poutanen(at)politiikasta.fi
Redaktionssekreterare Emmi Skytén
emmi.skyten(at)politiikasta.fi

Författarens instruktioner

Läs instruktionerna för skribenter och kontakta oss per e-post för att erbjuda en artikel!

Senaste publikationer

  • Lukuaika: 6 min. Finanssikriisistä lähtien niin osakeyhtiöiden tarkoitusta, kilpailuoikeuden tehtäviä kuin kansainvälisiä sijoituksia on kyseenalaistettu. Nämä kolme talousoikeudellista esimerkkiä viittaavat siihen, että uusliberalismin huippukausi on päättynyt. The post Uusliberalismi saranakohdassa appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu. The post Onko puntaroivalla kansalaiskeskustelulla roolia koronakriisissä? appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Suomessa pidetään juhlapuheita tietoon pohjautuvasta päätöksenteosta ja kannetaan huolta poliittisen keskustelukulttuurin rappeutumisesta. Kun pitäisi tehdä päätöksiä näitä rakenteita ylläpitävien tiedontuotannon muotojen turvaamiseksi, jää kiinnostus usein vähäisemmäksi. The post Valtiontalouden tarkastusviraston tapaus osoittaa säästöohjelmien riskit appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 7 min. Tasa-arvon ajatus liittyy kansanvaltaan, mutta irtautuessaan yleisistä oikeusperiaatteista se voi muuttua vain valitulle kansalle varatuksi. Euroopan radikaalioikeistolaisilla liikkeillä ja puolueilla on tällaisia pyrkimyksiä – myös Suomessa. The post Populismi, demokraattinen edustus ja radikaalioikeiston kynnys appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 5 min. Kun Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy nousi valtaan, hän puhui avoimuudesta ja halusi tuulettaa kabinettipolitiikkaa. Nyt hänet on itse tuomittu lahjonnasta. Tuomio enteilee ranskalaisen poliittisen kulttuurin muutosta, jota kansalaisliike keltaliivitkin on peräänkuuluttanut. The post Minä en ole valtio – mitä Nicolas Sarkozyn tuomio merkitsee? appeared first on Politiikasta.