Politiikasta.fi

Politiikasta.fi är en ISSN-registrerad sajt vars ansvariga utgivare är Statsvetenskapliga Föreningen r.f. och vars inriktning är att kommunicera forskningsresultat och analyser inom samhällsvetenskap på ett koncist och lättförståeligt sätt, så att även icke-akademiker kan ta del av dessa.

Politiikasta publicerar artiklar och analyser av forskare och samhällsvetare om aktuella politiska frågor och politisk forskning. År 2019 besöktes nättidningen över 250 000 gånger.

Vi vill erbjuda analyser av forskare på ett så mångsidigt sätt som möjligt: i skrift, bild och inspelningar. Mångfalden sträcker sig även till språk: vi publicerar analyser på finska, svenska och engelska.

Politiikasta.fi internationella publikationskod är ISSN 2323-7090. Nätpublikationer som erhållit ISSN-kod införs både i nationalbibliografin och i den internationella ISSN Portal -databasen.

Respektive skribent svarar för synpunkterna i sin artikel i tidningen.År 2019 tilldelades Politiikasta priset Årets vetenskapsjournalist av Finlands vetenskapsredaktörers förbund. Politiikasta belönades 2016 med Finlands vetenskapsredaktörers förbunds pris för betydande insatser för att förmedla forskningen i den offentliga debatten om politiska angelägenheter. År 2016 var vi dessutom finalist till priset Liikutu tiedosta.

Redaktion

toimitus(at)politiikasta.fi
Chefredaktör Mikko Poutanen
mikko.poutanen(at)politiikasta.fi
Redaktionssekreterare Emmi Skytén
emmi.skyten(at)politiikasta.fi

Författarens instruktioner

Läs instruktionerna för skribenter och kontakta oss per e-post för att erbjuda en artikel!

Senaste publikationer

  • Lukuaika: 4 min. Samoin kuin eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin, myös puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin valitaan kansalaisia edustamaan muita. Puoluettaan ja poliittisia sitoumuksia kuuntelevat poliitikot kuitenkin eroavat tavallisista kansalaisista, jotka valitaan arpomalla ja jotka eivät edusta poliittisia ryhmittymiä. Voiko näitä kahta päätöksentekotapaa yhdistää? The post Edustajuus puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 8 min. Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta. The post Toinen koronasyksy toi energiakriisin appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 3 min. Miten konfliktit entisissä neuvostotasavalloissa poikkeavat konflikteista muualla päin maailmaa? Eivät välttämättä mitenkään, mutta silti neuvostoperintöön pohjaavista selitysmallista on vaikea luopua. The post Entisen Neuvostoliiton alueen konfliktien analysointi kaipaa uusia näkökulmia appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät? The post Suomi nousee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi hankalaan aikaan appeared first on Politiikasta.
  • Lukuaika: 4 min. Neuvostoliiton tarpeella modernisoida taloutensa oli kylmän sodan päättymisen kannalta keskeinen merkitys. Rautaesiripun läpi tapahtunut teknillis-tieteellinen yhteistyö Länsi-Euroopan valtioiden kanssa tuotti muutoksen, jolla oli maailmanjärjestykseen vaikuttavat seuraukset. The post Idän ja lännen tieteellis-tekninen vuorovaikutus ja kylmän sodan loppu appeared first on Politiikasta.