Politiikan tutkimuksen päivät 2025
VTY:n vuosittainen tieteellinen päätapahtuma Politiikan tutkimuksen päivät järjestetään Rovaniemellä 14.–16.4.2025 teemalla Politiikan maa-ilmat.
Esitelmäkutsu on avoinna 28.2.2025 saakka, lisätietoa PTP 2025 -verkkosivuilla!
Valtiotieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja alan kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistua alan kansainvälisen tiedekentän toimintaan. Yhdistys järjestää tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja vuosittain keväällä Politiikan tutkimuksen päivät. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden verkostoitumiseen yhdistys on käynnistänyt nuorten tutkijoiden verkoston Early Scholars Networkin (ESN).
Yhdistys perustettiin vuonna 1935. Se on tieteenalansa ensimmäisiä yhdistyksiä maailmassa. Yhdistys on kansainvälisen International Political Science Association IPSA:n sekä Nordic Political Science Association NoPSA:n jäsen. Valtiotieteellinen yhdistys toimii aktiivisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen tiedekustantajien liitossa, ja on myös YK-liiton ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin jäsen.
Julkaisutoiminta on aktiivista. Yhdistys julkaisee vertaisarvioitua Politiikka-tiedelehteä, Politiikasta-verkkolehteä sekä kirjasarjoja. Verkkolehden kirjoitukset päivittyvät myös tälle sivulle. Myös Politiikka-lehti on ilmestynyt vuodesta 2018 avoimesti verkossa. Books from the Finnish Political Science Association on ollut kansainvälisesti tunnettu kirjasarja. Yhdistys on digitoinut aiempia julkaisuja, joita saatetaan avoimesti saataville. Vertaisarvioitu ja open access -muotoinen englanninkielinen kirjasarja Pro et Contra. Books from the Finnish Political Science Association yhteistyössä Helsinki University Pressin kanssa korvasi vanhan kirjasarjan.
Ajankohtaista
31.1.2025
Esitelmäkutsu Politiikan tutkimuksen päiville 2025 on julkaistu ja avoinna 12. maaliskuuta saakka. Katso lisätietoa ja työryhmien kuvaukset täältä!
Tapahtumat
Viimeisimmät
Politiikasta.fi
- Palaamme jälleen ajankohtaisten ja ajattomien aiheiden pariin elokuun alussa. Julkaisu Toimitus viettää kesätaukoa heinäkuussa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Julkinen keskustelu vaihdevuosista on murroksessa. Julkaisu Häpeästä kohti moninaisia vaihdevuosia ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Voiko presidentti olla koko kansan presidentti? Julkaisu Politiikasta selkokielellä -sarja: Voiko presidentti edustaa koko kansaa, jos suurin osa ei äänestä häntä? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Europuolueet vaikuttavat EU:n päätöksiin. Nämä päätökset vaikuttavat moneen asiaan EU-maissa, myös Suomessa. Julkaisu Politiikasta selkokielellä -sarja: Mikä on europuolue? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Korkeakoulututkinnon suorittamista maksullisesti on tarkasteltava moniulotteisesti ja läpinäkyvästi koulutusoikeudellisena kysymyksenä. Julkaisu Tutkinto avoimesta korkeakoulusta – millä hinnalla? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
Politiikka-lehti
- Pääkirjoitus 4/24
- Daniel Innerarity on maailman johtavia demokratian ja tietoyhteiskunnan välisen suhteen analyytikkoja. Hän toimii tekoälyn ja demokratiatutkimuksen oppituolin haltijana Euroopan yliopistoinstituutissa sekä poliittisen ja yhteiskuntafilosofian professorina Baskimaan yliopistossa. Hänen englanninkielisiä teoksiaan ovat The Democracy of Knowledge (2015), Democracy in Europe: A Political Philosophy of the EU (2018) ja Politics in the Times of Indignation (2019). Oheinen […]
- Unkari on ollut kansainvälisen politiikan huomion keskipisteessä jo yli vuosikymmenen: syy on yksinkertainen. Hävittyään yhdet vaalit traumaattisesti Viktor Orbánin Fidesz-puolue tullessaan uudelleenvalituksi vuonna 2010 on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kohta viisitoista vuotta. Kirjoittaessani tätä Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen marraskuussa 2024, on selvää, miksi Unkarin politiikkaan pitäisi perehtyä. Toisaalta on hyvä tietää, mitä tapahtui vuoden 2010 jälkeen, miten […]
- Tillit till andra människor är grundläggande för den sociala sammanhållningen. Tidigare forskning har visat att etniska minoriteter ofta uppvisar lägre nivåer av generaliserat förtroende. Emellertid har den svenskspråkiga befolkningen i Finland framstått som en avvikelse från det förväntade mönstret, där forskning visat att denna grupp uppvisar högre nivåer av generaliserat förtroende jämfört med finskspråkiga. Vidare […]
- On laajasti oletettu, että kun populistinen puolue liittyy koalitiohallitukseen, tapahtuu muutosprosessi, jossa puolueen toiminta sekä retoriikka niin kutsutusti valtavirtaistuu ja maltillistuu. Empiirisiä tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin hallitusvastuun vaikutusta populististen puolueiden puheisiin, on kuitenkin rajallisesti. Lisäksi aikaisempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt oikeistopopulisteihin. Tutkimusta ei ole siitä, miten muut puolueet, joita ei yleensä luokitella populistisiksi, voivat käyttää tai […]