The aim of the Finnish Political Science Association (FPSA) is to promote political science and the public interest for political science in Finland. FPSA is also actively participating in international political science research. The most essential forms of activities of the FPSA are publishing and organizing lectures and discussions. The Early Scholars Network is the Finnish Political Science Association’s platform that connects emerging political scientists from across Finland.
The association was founded in 1935, which makes it one of the oldest associations in its field. FPSA is a member of both the International Political Science Association IPSA and the Nordic Political Science Association NoPSA. The association is active in The Federation of Finnish Learned Societies and the Finnish Association for Scholarly Publishing. It’s also a member of the UN Association of Finland and UN Women.
The FPSA is the responsible publisher of the peer reviewed Politiikka journal and the Politiikasta website as well as the peer reviewed Pro et Contra book series.
FPSA Annual Conference 2026
The main annual scientific event of the Finnish Political Science Association will be held at the Tampere University Wednesday 6th – Friday 8th May 2026. More information at the conference website: https://events.tuni.fi/politiikantutkimuksenpaivat2026-en/
News
The Call for Papers to the FPSA Annual Conference 2026 is now open! The conference has 25 working groups, descriptions of which are available on the event website: https://events.tuni.fi/politiikantutkimuksenpaivat2026-en/call-for-papers/
The call for papers will remain open until Monday, 9 March. Interested paper presenters are asked to submit the title of their presentation and a short abstract (max. 200 words) by email to the chair(s) of the selected workshop.
Information about the FPSA’s Early Scholars Networks’ workshop can also be found at the same webpage.
New book in Pro et Contra series! Emilia Palonen’s The Birth and Death of Liberal Democracy in Hungary; The Populist Logic of Polarisation as Hegemony explores the transformation of Hungary’s political landscape in the post-communist era and demonstrates how political populism and polarisation became mainstream in the country. How did a nation once regarded as a model of democratic transition become an electoral autocracy and an exemplar for populist, illiberal, post-liberal, and radical-right leaders across the globe? See https://doi.org/10.33134/pro-et-contra-4
Events
Politiikasta.fi
- Totuuden etsiminen valheiden maailmassa vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä. Julkaisu DocPoint-arvio: Eeppinen totuuden jäljittäminen ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Blame vie katsojan pandemioiden alkulähteille ja asettuu puolustamaan poliittisen myrskyn silmään ajautuneita tutkijoita. Julkaisu DocPoint-arvio: Tutkijat syytetyn penkillä ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Voiko poliisi suojella yhtä aikaa sekä avointa dialogia että demokratiaa? Julkaisu DocPoint-arvio: Demokratian sillanrakentajien inhimilliset kasvot ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Suomen venäjänkieliset ovat joutuneet määrittelemään suhteensa Venäjään ja suljettuun rajaan uudelleen. Julkaisu DocPoint-arvio: Onko helppo olla Suomen venäläinen? ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
- Yhä useamman mielestä miehillä ei mene hyvin, mutta käsitykset pahoinvoinnin syistä ja ratkaisukeinoista vaihtelevat. Julkaisu DocPoint-arvio: Miehen identiteettityöstä identiteettipolitiikan ristivedossa ilmestyi ensimmäisenä Politiikasta.
Politiikka journal
- Ruotsinkieliset – toisin kuin muut kielivähemmistöt – äänestävät Suomessa vaaleista toiseen merkittävästi aktiivisemmin kuin suomenkieliset, mitä kielivähemmistöön kuuluminen itsessään tuskin selittää. Aikaisemman tutkimuksen mukaan kielivähemmistöt ja etniset vähemmistöt saattavat kuitenkin hyötyä korkeammasta sitovasta sosiaalisesta pääomasta eli samankaltaisten ihmisten muodostamista tiiviistä sosiaalisista verkostoista ja omien etnisten puolueiden tarjoamasta mahdollisuudesta helpompiin äänestyspäätöksiin. Tätä ei kuitenkaan juurikaan ole […]
- Unkari on ollut kansainvälisen politiikan huomion keskipisteessä jo yli vuosikymmenen: syy on yksinkertainen. Hävittyään yhdet vaalit traumaattisesti Viktor Orbánin Fidesz-puolue tullessaan uudelleenvalituksi vuonna 2010 on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kohta viisitoista vuotta. Kirjoittaessani tätä Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen marraskuussa 2024, on selvää, miksi Unkarin politiikkaan pitäisi perehtyä. Toisaalta on hyvä tietää, mitä tapahtui vuoden 2010 jälkeen, miten […]
- Pääkirjoitus 4/24