| Working group | Hall | Schedule |
| 1. European integration in Finland and beyond | Metsätalo hall 7 | Thursday 9-11 and 14.15-17 |
| 2. Expertise and knowledge in parliamentary politics | Kielikeskus hall 105 | Thursday 14.15-17 |
| 3. Historiapolitiikka eurooppalaisessa lähihistoriassa | Metsätalo hall 5 | Friday 13-16 |
| 4. Ilmastopolitiikan vastustajat, epäilijät ja viivyttelijät | Metsätalo hall 25 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16 |
| 5. Democracy: Challenges and Opportunities | Metsätalo hall 11 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16 |
| 6. Hallinnon ja ohjauksen muutokset 2000-luvulla | Kielikeskus hall 205 | Thursday 14.15-17 |
| 7. Tutkijoista vaikuttajia? Tutkimus tietopohjaisen politiikan aikakaudella | Kielikeskus hall 319 | Thursday 14.15-17 |
| 8. YK globaalin päätöksenteon foorumina | Kielikeskus hall 106 | Thursday 14.15-17 |
| 9. Youth and civic engagement | Metsätalo hall 5 | Thursday 9-11 and 14.15-17 |
| 10. Hajota ja hallitse? Puolueiden sopeutuminen poliittisten jakolinjojen muutoksiin 1980–2020-luvuilla | Metsätalo hall 18 | Thursday 9-11 |
| 11. The Role of Information Resilience in a Complex System of Governance | Kielikeskus hall 403 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – (Friday 13-16) |
| 12.Populist challenges and emotional appeal in and beyond the pandemic | Metsätalo hall 9 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16 |
| 13. Silent agents in policy-making | Kielikeskus hall 206 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16 |
| 14. Political behavior and parties | Kielikeskus hall 406 | Thursday 9-11 and 14.15-17 – Friday 13-16 |
| ESN -workshop | Metsätalo hall 8 | Wednesday 12-17 |
1. Political leadership
Political leadership is a curiously under-studied phenomenon. Despite an abundance of research on presidents, prime ministers, party leaders, and other influential personalities, scholars have largely not examined them from the perspective of leadership. The notable exception is research on U.S. presidents. Political leadership involves a variety of aspects from elections to communication, speeches, networks, and overall ‘style’ of leadership. Leaders operate at all levels of decision-making – local, regional, national, EU, global – and in both democratic and non-democratic regimes. The workshop welcomes both theoretical and empirical papers on political leadership. Potential topics include leaders’ communication strategies, foreign policy leadership, populist leaders, gender and leadership, the behaviour of prime ministers and presidents, public opinion on leaders, the rhetoric of leaders, leadership in the EU, mayors in municipal politics, or leadership within political parties. Papers can be in English, Finnish, or Swedish.
Nyckelord:
leadership, executives, parties, communication, foreign policy
Ordföranden:
Tapio Raunio – tapio.raunio@tuni.fi
Vesa Koskimaa – vesa.koskimaa@tuni.fi
2. European integration in Finland and beyond
European integration is in constant state of flux. The public debates on the current state of the European Union highlight the many crises that the EU is facing. Some foresee a disintegration of the EU, whereas others assume that the Union’s future lies with ever closer integration. Beyond the headlines of crisis management, much of the everyday work of European integration continues to affect the political life of people both within and without EU’s borders. The process of European integration continues to pose fundamental questions on the legitimacy and the dynamics of the European Union. Global challenges including the environmental crisis and the pandemic are mixed with regional tensions such as the crisis in Ukraine. At the same time the internal political dynamics of the EU continue to determine how the EU can respond to these phenomena and how the process of European integration affects European citizens and societies. This panel calls for papers from multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands on European integration. What are the crucial research question on European integration at the moment and looking into the future?
Nyckelord:
European Union; European Integration
Ordföranden:
Johannes Lehtinen – johannes.lehtinen@tuni.fi
Laura Nordström – laura.nordstrom@helsinki.fi
3. Expertise and knowledge in parliamentary politics
The aim of this workshop is to discuss and examine the role of expertise and knowledge in parliamentary politics. One way of approaching it is to take into consideration both outside and inside knowledge in parliaments. In different parliamentary cultures, expertise and specialisation of MPs in different policy areas is more appreciated than in others. Furthermore, there are also various channels of obtaining information and knowledge, such as think tanks with party political affiliations, lobbyists and consultants. What has been less studied is the ways in which MPs themselves gain ‘political literacy’ of acting politically in the parliamentary context, which can determine how successful they are in having an impact in forming alliances with other party members or in their career prospects. Expertise and knowledge can also be considered as objects of ‘epistemic work’ in which MPs are engaged: boundaries, characteristics, and sources of culturally legitimate expertise and knowledge are constantly re-negotiated. Finally, the parliamentary context itself provides a particularly interesting object of study, as there are different stages of parliamentary work that can have an impact on the ways in which expertise and knowledge are used as justification.
Nyckelord:
Parliaments, expertise, knowledge, political activity, political culture
Ordföranden:
Taru Haapala – taru.haapala@uam.es
Jukka Syväterä – jukka.syvatera@helsinki.fi
4. Historiapolitiikka eurooppalaisessa lähihistoriassa
Kylmän sodan päättyminen, Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton romahtaminen johti lähes kaikkialla Euroopassa kansallisen historian uudelleen arvioimiseen ja kirjoittamiseen. Siinä missä vakavasti otettavassa historian tutkimuksessa käytettiin hyväksi aikaisemmin suljettuina pysyneiden arkistojen materiaaleja tavoitteena korjata ja täydentää aikaisemmin vaillinaisten lähdeaineistojen varassa tehtyjä tulkintoja ja päätelmiä, populaarissa historiankirjoituksessa ja julkisessa keskustelussa käytettiin hyväksi tilaisuutta tulkita aikaisemmin poliittisesti arkaluontoisina pidettyjä aiheita uudelleen omiin tarkoituksiin. Menneisyydellä ja historialla politikointi koki valtavan renessanssin. Kansalliseen historiankirjoitukseen ja lähihistoriaan liittyvät kiistat levittäytyivätkin 1980-luvultä lähtien lähes kaikkialle Eurooppaan.
Työryhmässä tarkastellaan kriittisesti historiapolitiikkaa eurooppalaisessa lähihistoriassa. Toivotamme tervetulleiksi papereita, joissa analysoidaan historiapolitiikan tekotapoja ja ilmenemismuotoja joko kansallisella tai yleiseurooppalaisella tasolla. Tavoitteemme on pohtia miksi, ketkä ja miten historiapolitiikkaa tehdään ja mihin sillä kussakin erityisessä kontekstissa pyritään. Miksi historiapolitiikka koki niin valtavan boomin juuri 1980-luvulla? Millä tavoin historialla politikointi eroaa eri kansallisissa yhteyksissä? Johtiko kylmän sodan päättyminen muutoksiin valtioiden virallisessa historiankirjoituksessa ja kansallisen identiteetin kuvauksissa? Onko historialla politikoinnilla jotain yleisiä piirteitä, jotka ovat sille ominaisia kaikissa yhteyksissä? Onko aikaisemmin vaiettujen asioiden esille nostaminen johtanut uusiin vinoumiin ja vaikenemisiin ja missä määrin tulkintoja lähihistoriasta on tarkoituksellisesti ”vinoutettu” uudelleen omiin tarkoituksiin? Kysymme myös, missä yhteydessä lähihistorialla politikointi ja sen suoranainen vääristely on uusien oikeistojen syntyyn eri maissa. Pystyykö akateeminen historiankirjoitus pysyttelemään politisoituneiden kiistojen ulkopuolella?
Nyckelord:
historiapolitiikka, lähihistoria, menneisyyspolitiikka, historialla politointi, lähihistorialla politikointi, lähihistorian politisoituminen, kansallinen identiteetti
Ordföranden:
Tuija Parvikko – tuija.m.parvikko@jyu.fi
Jouni Tilli – jouni.tilli@jyu.fi
5. Ilmastopolitiikan vastustajat, epäilijät ja viivyttelijät
Ilmastopolitiikan tavoitteet ovat kiristyneet mutta samalla on ilmeistä, että ilmastopolitiikka aiheuttaa yhteiskunnassa monitahoista vastustusta, epäilyä ja viivyttelyä. Tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi ilmastonmuutoksen kieltämistä ja sen yhteyttä fossiiliyhtiöihin. Viime aikoina on tutkittu myös teollisuuden nihkeää suhtautumista ilmastotoimiin, neoliberaalin ja ekomodernin hallinnan puutteita syvän kestävyysmurroksen toteuttamisessa tai ilmastopolitiikan vastustamisen sukupuolittuneisuutta, kuten petromaskuliinisuutta. Äärioikeiston ilmastopolitiikka on sekin herättänyt kasvavaa tutkimuskiinnostusta. Voidaankin sanoa, että ilmastopolitiikan vastustuksen, epäilyn ja viivyttelyn tutkimus on tuoreudestaan huolimatta jo monipuolista.
Työryhmässämme tuomme tätä tutkimusta yhteen, ja kysymme, ketkä vastustavat, epäilevät ja viivyttelevät ilmastopolitiikkaa, ja miksi ja millaisin strategioin he sitä tekevä? Emme ole kiinnostuneita vain siitä, mitä vastustamisen nimissä sanotaan, vaan myös siitä, mitä edellä mainitut strategiat todellisuudessa aiheuttavat. Haemmekin esitelmiä, jotka kytkevät vastustamisen strategioiden analyysin muuttuviin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, ja pohtivat, miten strategiat vaikeuttavat kestävyysmurroksen toteuttamista.
Esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, miten ilmastoviivyttely esiintyy ympäristö- ja talouspolitiikassa tai asiantuntijoiden puheissa; kuinka strategiat kytkeytyvät kansallisen päätöksenteon erityispiirteisiin (esim. suomalainen korporatismi), sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin valta-asetelmiin tai maailmanpolitiikan kolonialistiseen perintöön. Lisäksi esitelmät voivat tarkastella epäilyn ja viivyttelyn roolia ekstraktivistisen, fossiiliriippuvaisen ja luontokatoa aiheuttavan talousjärjestelmän ylläpidossa.
Työryhmässä teemaa lähestytään poikkitieteellisesti, mutta toivotamme tervetulleeksi esitelmäehdotuksia esimeriksi politiikan tutkimuksen, yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja poliittisen ekologian ja maantieteen perinteistä. Ilmastopolitiikan vastustamisen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden suuntaa käsittelevät esitelmät voivat olla empiirisiä, metodologisia tai teoreettisia ja koskettaa erilaisia maantieteellisiä ja instituutionaalisia ympäristöjä. Ehdottaa saa niin tutkimusideoita kuin jo pidemmälle ehtineitä tutkimuksia.
Nyckelord:
Ilmastopolitiikka, denialismi, skeptisismi, ilmastoviivyttely, kestävyysmurroksen esteet
Ordföranden:
Tero Toivanen – tero.toivanen@helsinki.fi
Lauri Lahikainen – lauri.lahikainen@tuni.fi
6. Democracy: Challenges and Opportunities
According to many scholars we are witnessing increasing trends in democratic backsliding in the world, even in established democracies. In many countries incumbents are trying to undermine democratic institutions and checks and balances. Some politicians are openly flouting fundamental democratic norms and procedures. At the same time there is growing evidence that trust in central democratic institutions is declining especially in developed democracies. Yet, these processes have also generated an emerging set of literature that tries to offer solutions to current democratic challenges in the world. This panel invites submissions that examine the mechanisms and causes of democratic erosion in the contemporary world. We also welcome contributions that discuss possible solutions to the decline of democratic quality and democratic dissatisfaction in the world.
Nyckelord:
Democracy, democratic backsliding, democratic erosion, the quality of democracy, democratic reforms
Ordföranden:
Inga Saikkonen – inga.saikkonen@abo.fi
Hector Bahamonde – hibano@utu.fi
7. Hallinnon ja ohjauksen muutokset 2000-luvulla
Hallintopolitiikka on moninaistunut 2000-luvun aikana. 1980–1990-luvuilla Suomeen rantautunut uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM) on saanut kilpailijoikseen uusia trendejä. NPM-politiikasta tutut painotukset, kuten johtaminen, markkinalähtöisyys ja tuloksellisuus, näyttävät joutuneen syrjään hallintopolitiikan keskipisteestä 2000-luvulta lähtien. Tilalle on tullut kirjava joukko uusia käsitteitä, kuten verkostohallinta, tiedolla johtaminen, yhteisluominen, poikkihallinnollisuus, hybridiorganisaatiot sekä ilmiöpohjainen julkishallinto.
Uusilla ohjauskeinoilla tavoitellaan ketteryyttä ja ennakoivaa ohjausta. Hallintopolitiikan uusia suuntauksia vaikuttaa yhdistävän ainakin retoriikan tasolla myös uudenlainen kansalaiskeskeisyys: niissä kiinnitetään huomiota kansalaisten ja hallinnon välisiin suhteisiin, osallistamiseen, avoimuuteen, vuorovaikutukseen, luottamukseen ja palvelemiseen. Samalla aiempia NPM-politiikan inspiroimia hallintouudistuksia ja -käytäntöjä ei ole kuitenkaan juuri pyritty purkamaan.
Kysymme työryhmässä, miten hallinto ja ohjaus ovat muuttuneet 2000-luvulla. Mitkä ovat keskeisiä ilmiöitä, millainen kokonaiskuva tilanteesta voidaan saada, miten demokratian ja vastuun kysymykset näyttäytyvät ja miten kansalaisten rooli uudistuksissa ilmenee? Mikä on hallintotraditioiden merkitys moninaistuvassa hallintopolitiikassa ja mitkä ovat keskeiset teoreettiset viitekehykset, joiden avulla muutoksia tulisi ymmärtää?
Otamme vastaan esitelmiä, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Työryhmän järjestäjinä ovat Suomen Akatemian rahoittama Democratic Government as Procedural Legitimacy (DemGo) -hanke sekä syksyllä 2023 alkava Koneen Säätiön rahoittama Uusi hallintokieli ja kansalaiset -hanke.
Nyckelord:
hallinto, ohjaus, hallintopolitiikka, hallinnonuudistukset
Ordföranden:
Kanerva Kuokkanen – kanerva.kuokkanen@helsinki.fi
Stefan Sjöblom – stefan.sjoblom@helsinki.fi
8. Tutkijoista vaikuttajia? Tutkimus tietopohjaisen politiikan aikakaudella
Tietopohjaista politiikkaa ja tutkimuksen vaikuttavuutta korostava trendi asettaa tutkijoille uudenlaisia vaatimuksia yli tieteenalarajojen. Eri organisaatioissa ja rooleissa toimivia tutkijoita ohjataan rahoituksella yhä aktiivisemmin poliittista päätöksentekoa palvelevaan toimintaan. Esimerkiksi STN- ja VN-TEAS -rahoitusmuodot ylittävät rajoja tieteellisen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja tiedeneuvonnan välillä. Tutkijoille kehitys tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen poliittiseen osallistumiseen ja ammatilliseen roolinrakennukseen asiantuntijana, mutta rajojen liudentuminen saattaa vaikuttaa tutkimusvalintoihin, tutkimustyön luonteeseen ja tiedeviestintään. Kehitykseen vaikuttaa myös sosiaalisen median kasvanut merkitys poliittisessa viestinnässä, asiantuntijaviestinnässä ja tiedeviestinnässä. Institutionaalisen neuvonannon ja tutkija-aktivismin rinnalle nousee uudenlaisia vaikuttamisen muotoja, kuten konsultointi, tiedeneuvonta, vaikuttajaviestintä ja somevaikuttaminen.
Kutsumme työryhmään tarkastelemaan tutkijoiden ja tutkimustyön poliittisia roolimuutoksia eri näkökulmista. Esitykset voivat olla esimerkiksi tapaustutkimuksia uusista tai vanhoista vaikuttamismuodoista, kokemuksia tiedeneuvonnasta tai strategisen tutkimuksen hankkeista tai teoreettista keskustelua erilaisista lähestymistavoista tutkijoiden poliittis-hallinnolliseen osallistumiseen. Miten tietopohjainen politiikka muuttaa tutkimuskulttuuria? Mitä eroa on perustutkimuksella, soveltavalla tutkimuksella ja strategisella tutkimuksella? Alkaako tutkimustyö muistuttamaan vaikuttajaviestintää tai somepolitiikkaa? Kuka vaikuttaa, kun tutkija vaikuttaa – yksilö, organisaatio, ammattikunta, tieteenala, teoreettinen suuntaus vai laajempi liike? Työryhmä osallistuu vuoden 2022 Politiikan tutkimuksen päivien teemaan suuntaamalla politiikan tutkimuksen näkökulmia tutkimustyön muutokseen, mutta korostaa myös aiheen monitieteistä luonnetta. Siksi myös muita tieteenaloja soveltavat esitykset ovat tervetulleita.
Nyckelord:
Tietopohjainen politiikka, asiantuntemuksen politiikka, vaikuttava tutkimus, tiedepolitiikka, tutkimustyön muutos, vaikuttajaviestintä, somevaikuttajat
Ordföranden:
Joonatan Virtanen – joonatan.virtanen@helsinki.fi
Mari Lehto – mari.t.lehto@utu.fi
Mona Mannevuo – mmmann@utu.fi
9. YK globaalin päätöksenteon foorumina
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on monenkeskisyyden tulevaisuuden turvaamisen osalta olennaisessa asemassa. YK:n toimintaan kohdistuu kasvavia paineita suurvaltapolitiikan paluun ja kansallisen eriytymisen myötä. Globaalit kriisit tuottavat paineen ylläpitää toimivaa monenkeskistä järjestelmää, mutta toisaalta myös vauhdittavat sitä hajottavia voimia sekä vaikeuttavat organisaation käytännön toimintaa.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan Covid-19 pandemia “on merkittävin globaalisti jaettu haaste sitten organisaation perustamisen, jokainen maa on kohdannut kärsimystä, epävarmuutta ja haavoittuvuutta” (YK:n raportti 2021). Koronapandemia on syventänyt jo aiemmin kohdattuja ongelmia esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. YK on ollut keskiössä sekä pandemiaan vastaamisessa mutta myös laajemman keskustelun paikkana. Keskusteluja on käyty kansainväliseen terveyspolitiikkaan tai pandemian vaikutuksesta esimerkiksi juuri ihmisoikeuksiin tai rauhaan ja turvallisuuteen liittyen. YK:ssa käydään keskustelua myös monesta muusta ajankohtaisesta globaalista kysymyksestä koskien esimerkiksi ilmastokriisiä, kestävän kehityksen tavoitteita ja humanitaarisen avun koordinointia.
Työryhmä kokoaa yhteen Suomessa tehtävää YK-tutkimusta ja siinä tarkastellaan YK:ta kansainvälisten suhteiden keskiössä ja YK:n mahdollisuuksia toimia globaalin päätöksenteon foorumina. Joko empiiriset tai teoreettiset paperit voit keskittyä tarkastelemaan YK:ta kansainvälisenä organisaationa/hallitustenvälisenä keskeisenä toimijana, YK:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä tai esimerkiksi YK:n yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Esitykset voivat liittyä myös Suomen YK-politiikkaan, EU:n YK-politiikkaan tai johonkin erityiseen toimielimeen. Työryhmän paperit voivat olla joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Nyckelord:
YK, globaali päätöksenteko, kansainvälinen organisaatio (IO), politiikka, kansainväliset suhteet
Ordföranden:
Anna Kronlund – anna.p.kronlund@jyu.fi
Hanna-Mari Kivistö – hanna-mari.kivisto@jyu.fi
Hanna Tuominen – hanna.t.tuominen@helsinki.fi
10. Youth and civic engagement
Citizens are expected to engage in civic life already from a young age. However, there are significant gaps in their civic engagement and participation. Therefore, it is important to know about mechanisms how young people become engaged citizens. Research on the interactions of multiple factors affecting civic engagement has gained more interest during recent years. Differences in civic engagement have been studied, e.g. from the perspectives of socioeconomic and educational backgrounds, and on structural and psychological levels.
This panel collects studies around the concept of civic and political engagement, especially from the youth’s perspective. The panel welcomes both theoretical studies and empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools. Papers can be written in English, Finnish or Swedish. The working language of the panel will be decided upon when the group of participants is known.
Nyckelord:
youth, civic engagement, political efficacy, participation
Ordföranden:
Miikka Korventausta – miikor@utu.fi
Venla Hannuksela – venla.hannuksela@tuni.fi
11. Hajota ja hallitse? Puolueiden sopeutuminen poliittisten jakolinjojen muutoksiin 1980–2020-luvuilla
Länsimaisten demokratioiden poliittiset järjestelmät ovat olleet jatkuvassa muutoksessa viime vuosikymmeninä. Keskustavasemmisto- ja oikeistolaisten puolueiden kannatus on kärsinyt uusien haastajapuolueiden, erityisesti vihreiden ja radikaalioikeiston, noususta. Puolueet ovat joutuneet sopeutumaan poliittisten jakolinjojen muutoksiin, jossa perinteisten tulonjakokysymysten rinnalle on noussut niin kutsuttuja sosiokulttuurisia poliittisia kysymyksiä, liittyen arvoihin, identiteettiin ja yhteisöjen rajojen määrittelyyn.
Tässä työryhmässä käsitellään puolueiden strategioita poliittisen kentän muutoksiin sopeutumiseksi. Kysymystä tarkastellaan työryhmässä sekä perinteisten että haastajapuolueiden näkökulmasta. Jenni Karimäki tutkii Vihreiden poliittisen strategian muutoksia osana poliittisten jakolinjojen muutosten pitkää linjaa. Kati Katajisto puolestaan tarkastelee Keskustan historiaa 1980-luvulta alkaen siitä näkökulmasta, miten puolue on pyrkinyt sopeutumaan poliittisen kentän muutoksiin. Sanna Salo tuo työryhmään kansainvälisesti vertailevan näkökulman, ja tutkii Ruotsin keskustaoikeistolaisen Moderaterna-puolueen ja Saksan kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n vastauksia yhtäältä radikaalioikeiston ja toisaalta Vihreiden kasvuun.
Työryhmässä otetaan siis vertaileva ote paitsi maiden välillä, myös historiallisesti. Työryhmä vastaa Politiikan Tutkimuksen Päivien teemaan analysoimalla sitä, miten länsimaisia demokratioita tutkivien politiikan tutkijoiden kohde on muuttunut.
Nyckelord:
Political parties, Green parties, Conservative parties, party systems, political cleavages, Western Europe
Ordföranden:
Sanna Salo – sanna.salo@fiia.fi
Jenni Karimäki – jenni.karimaki@utu.fi
12. The Role of Information Resilience in a Complex System of Governance
Changes in the global environment, the complexity of decision-making and the new role of social media have challenged the operating models and practices of traditional crisis preparedness and security of supply. In a knowledge society context a grand challenge is securing the continuous flow of information and communication on different platforms. The role of information resilience is crucial in this endeavor.
The workshop focuses on information resilience from two perspectives: 1) the ability of the governance and regulatory system to embrace complexity and create adaptive, agile and collaborative forms of interaction and participation, and 2) the role of citizens as agents in enhancing or hampering information resilience. We will discuss how to redesign the systems of governance and regulation, citizens’ participation and protection of knowledge society by understanding information resilience as a critical element for national preparedness in a complex environment.
Nyckelord:
Information Resilience, Governance, Trust, Preparedness
Ordföranden:
Petri Uusikylä – petri.uusikyla@uwasa.fi
Harri Jalonen – harri.jalonen@uwasa.fi
Anssi Keinänen – anssi.keinanen@uef.fi
13.Populist challenges and emotional appeal in and beyond the pandemic
This workshop discusses a varied group of political challengers, populist, anti-elitist parties and movements with epistemic claims. It particularly addresses them from the perspective of a driving mechanism behind the new identifications they articulate: emotional appeals. How do affective identifications bind movements together? Which emotions play which roles in populist challenges? How do emotional appeals appear in political communication, and how do (potential) followers respond to them? What sort of political challengers emerge to the status quo in Finland and abroad. Which are their main bases and claims?
The question of the COVID-19 pandemic is of particular interest to us. This workshop is ready to address a wide range of topics discussing post-COVID populist and other challenges and the emotional appeals that drive them. The dislocation has left existing powerholders particularly open to political challenges from all sides. And the ongoing trauma and policy challenge is resulting in new divisions in already or potentially polarized societies, which have allowed for a wide range of newly possible identifications also hyped by the pandemic in grassroots online activism, or new and ascendant types of political parties.
Nyckelord:
populism, emotions, new parties
Ordföranden:
Emilia Palonen – emilia.palonen@helsinki.fi
Ilana Hartikainen – ilana.hartikainen@helsinki.fi
Emilia Lounela – emilia.lounela@helsinki.fi
14. Silent agents in policy-making
Deliberation, crowdsourcing, collaboration, and digital methods have been developed alongside many other participatory channels to enable citizens influence policy-making. But do these procedures reach all those affected? Some policies influence large numbers of people, some specific groups – perhaps very powerfully. These groups may be perceived as a risk to themselves or others, and therefore policy is often aimed at protecting or controlling them. What are the opportunities for such silent agents to influence decision-making concerning themselves, given that they may experience stigma or lack of resources due to their position, or may have cognitive limitations. One reason for consulting silent agents is to ensure that their realities as the context of the measures are understood – so as not to cause unforeseen harm. Who would present those realities and how, and how to make generalization based on them? If the planned policy is paternalistic, does it, in itself, restrict the consultation of the affected ones? Whoever represent silent agents, do they recognize the diversity of the silent ones? What does it even mean to be a silent agent? This working group welcomes papers that address dilemmas related to the inclusion of silent agents in policy-making that affects them.
Nyckelord:
Silent agents, participation, inclusion, policy-making, representation
Ordföranden:
Kati Rantala – kati.rantala@helsinki.fi
Anne Alvesalo-Kuusi – anne.alvesalo-kuusi@utu.fi
Tomi Lehtimäki – tomi.lehtimaki@helsinki.fi
15. Political behavior and parties
Political behavior is researched through a wide range of methodological and theoretical approaches and covers many topics: vote choice, political turnout and participation, partisan identities, political polarization and conflict dimensions, public opinion, government formation, social movements, political psychology and more. This type of research is central to the field of political science in both Finland and elsewhere. The field has developed a great deal in recent years, with increasingly innovative theoretical and methodological approaches, and access to high quality register based data. The aim of the workshop is to gather researchers interested in the behavior and attitudes of Finnish citizens and political elites. We encourage participants to make contributions with novel perspectives on both new and traditional questions of political behavior, applying different types of methods and data. The workshop welcomes submissions from junior as well as established scholars who are interested in the topics outlined. Contributions can be written in either English, Swedish or Finnish. (The workshop will be held in English)
Nyckelord:
political behavior, parties, candidates, voters, attitudes, elections, political participation, polarization
Ordföranden:
Daniel Kawecki – daniel.kawecki@helsinki.fi
Veikko Isotalo – veikko.isotalo@helsinki.fi